Voihan virallistoimintoisuuden periaate! Cognitioprosessi sentään! Re integra!

Ei, kapteeni Haddock ei ole päässyt lukemaan Helsingin oikiksen pääsykoekirjoja. Kysymys on tällä kertaa termeistä, teorioista ja muista vastaavista käsitteistä, jotka jokaisen pyrkijän pitäisi painaa kaaliinsa kevään aikana. Kirjat vilisevät erilaisia käsitteitä, joiden osaaminen on pääsykokeessa erittäin tärkeää.

On selvää, että jos pääsykoekysymys – on se sitten essee tai oikeustapaus – koskee esimerkiksi vakioehtojen kollisiota, on kollision nimeksi vakiintunut termi battle of forms osattava mainita vastauksessa, jos mielii saada hyvät pisteet, puhumattakaan täysistä pisteistä. Sama koskee tietysti kirjoissa esiintyviä lakeja. Jos tapaus koskee esimerkiksi yrityksen saneerausta, on osattava (ja ennen kaikkea muistettava) mainita tapaukseen sovellettava laki, tässä tapauksessa laki yrityksen saneerauksesta.

Lain mainitseminen saattaa tuntua itsestään selvältä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lain voi jättää vastauksessa mainitsematta, päinvastoin. Kun vastataan oikeudelliseen kysymykseen, on kysymykseen vastattaessa aina tuotava esiin se normi (tai normit), joka on ratkaisun perustana. Normiin perustumaton ratkaisu, olisi se kuinka oikea hyvänsä, ei ole oikeudellisesti perusteltu.

Ratkaisun taustana oleva normi on usein jonkun lain yksittäinen säännös, mutta esimerkiksi sopimusoikeudessa ratkaisunormi on usein jonkin sopimusoikeudellinen periaate. Esimerkiksi sopimuksen tulkintaa koskevia sääntöjä ei ole koottu mihinkään lakiin.

Senkin kihlakunnanvouti! Montesquieu! Vakuutuksenantaja!

Termit ja käsitteet ovat yhtä lailla tärkeitä. Myös oikeushistorian osalta erityisesti kirjassa mainitut henkilöt (ja se mihin he liittyvät) on olennaista osata. On emämunaus sekoittaa käsitteet velallinen ja velkoja keskenään, samoin väittää keisari Justinianuksen eläneen keskiajalla. Toisaalta helpompi sekoitettavuus liittyy esimerkiksi ulosottomiehestä käytettyihin nimityksiin kihlakunnanvouti ja kihlakunnanulosottomies. Näilläkin käsitteillä on kuitenkin merkittävä ero, joten niitäkään ei tulisi sekoittaa.

Opeteltavaa siis riittää. Lisäksi kirjojen erilaiset listat saattavat aiheuttaa muiden opeteltavien asioiden ohessa päänvaivaa. Tarinan opetus kiteytyy tällä kertaa kahteen asiaan: pääsykoekirjaan ja kynään. Kirjat on tehty käytettäväksi, siis muutenkin kuin luettavaksi. Usein niiden pyrkijöiden, jotka eivät ainakaan pääse sisään, kirjat ovat aivan kirkkaan valkoiset. Kirjoihin on hyvä tehdä alleviivauksia, värillisiä yliviivauksia, marginaalimerkintöjä, jne.

Kunnolliset alleviivaukset tukevat kirjojen myöhempää lukua. Viimeiset viikot ennen pääsykoetta pitää pyhittää kertaamiselle, jolloin kirjoja pitää käydä läpi suhteellisen ripeässä tahdissa. Tällöin alleviivaukset ja marginaalimerkinnät helpottavat kertaamista huomattavasti, kun olennaiset asiat ovat poimittavissa helposti tekstin seasta. Sama koskee erityisesti termejä.

Pääsykoe on noin puolentoista kuukauden kuluttua. Nyt siis pitää jaksaa painaa. Voihan petollinen menettely!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää