Herätys! Pääsykoekevät on nyt kutakuinkin puolessa välissä. Jos valmistautuminen on tähän asti käynyt vajaateholla, on nyt viimeistään syytä viedä käsi oman niskan taakse, ja ottaa siitä tiukka ote. Peli ei ole vielä menetetty.

Kevät on nyt siinä vaiheessa, jossa todellista motivaatiota testataan. Jos on lukenut täysillä pääsykoekirjojen julkaisusta alkaen, alkavat kirjat jo varmasti maistua puulta. Jos taas kulunut ”ensimmäinen puoliaika” on pelattu aliteholla, nyt pitää saada 110 prosenttia tehoa käyttöön.

Kurinalainen lukeminen ja työskentely nousevat motivaation lisäksi avainasemaan. Koska oikikseen pyrkiminen ei ole rakettitiedettä, onkin joskus sanottu, että oikikseen pääsevät ne, jotka sitä pyrkijöistä eniten haluavat. Lause on tietenkin kärjistys, mutta jos kovasti haluaa jotakin, on sen eteen valmis tekemään myös työtä. Koska oikikseen pääsemiseksi pitää tehdä paljon työtä, motivaatiota voidaan mitata suoraan sillä, kuinka paljon työtä on valmis tekemään (ja tosiasiassa tekee!).

Jos on jo lukenut paljon ja täysillä, se on hyvä. Vielä on kuitenkin reilu kuukausi aikaa. Tämä aika on käytettävä yhtä tehokkaasti ja täysillä kuin alkukin. Kirjoja ei voi osata liian hyvin. Kovasti työtä tehneillä on kuitenkin ylikunnon vaara, jolloin pää on pidettävä kylmänä. Osaamisen karttuessa tekee mieli alkaa problematisoimaan asioita, jolloin on suuri vaara mennä metsään.

Pääsykokeessa kysyttävät asiat ovat loppujen lopuksi melko simppeleitä. Tällä tarkoitan sitä, että asiat on osattava oikein ja erittäin tarkasti, mutta ne eivät edellytä mitään korkeampaa juridista osaamista. Juuri tästä johtuu mainittu vaara: kun kirjojen asiasisältö on tuttua, tehtävää (etenkin kun se on oikeustapaus) tehdessä mieleen tuleva informaation määrä on niin valtava, että itse kysyttävä olennainen asia saattaa hämärtyä. Tällöin tietää kyllä valtavasti asiaa kysymyksen aihepiiriin liittyen, mutta jos tietoa ei osaa kohdentaa oikein siihen mitä kysytään, voidaan joutua ojasta allikkoon.

Tällaisia tilanteita näkee joka vuosi; henkilö, joka osaa todella paljon, ei jostain syystä osaakaan oikeustapauksessa ottaa oikeisiin asioihin kantaa, vaan hän kertoo vastauksessaan paljon oikeaa asiaa – mutta kysytyn aiheen vierestä. Tällainen vastaus ei ole hyvä vastaus, eikä se voi saada hyviä pisteitä. Tarinan opetus on siten se, että aina on mietittävä, mitä tehtävässä oikein kysytään, ja että vastaa vain kysyttyyn.

Jos sitten tilanne onkin se, että asioita ei vielä osaa syystä tai toisesta, ei edellisestä kannata informaatiotulvavaarasta kannata huolestua. Jälkimmäinen vaara on kuitenkin sama kaikilla: jos ei vastaa siihen mitä kysytään, ei pisteitä kannata odottaa. Kirjojen sisällön oppii kyllä, se vain vaatii työtä. Kysyttyyn asiaan vastaaminen – toisin sanoen relevanttien asioiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen – puolestaan edellyttää kirjojen sisällön lisäksi harjoittelua.

Harjoitustehtäviä kannattaa tehdä mahdollisimman paljon, sillä vastaamaan oppii vain vastaamalla. Lisäksi kannattaa katsoa vuosien 2007, 2009 ja 2010 (Helsingin) vanhat valintakokeet, joissa tämän vuoden kirjojen aikaisemmat versiot ovat olleet pääsykoekirjoina. Niistä huomaa, millaisella tasolla osaamisen tulisi olla.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää