• Oikeustiede
  • Valmennuskeskus

Sinua on todennäköisesti valistettu lukusuunnitelman tärkeydestä ja ohjattu ajattelemaan, että sellainen tulisi projektin käynnistymisen yhteydessä tehdä heti ensimmäiseksi. Tuntuuko suunnitelman väkertäminen kuitenkin jollain tapaa ylimitoitetulta toimelta ja opiskelun suunnittelu ylipäätänsä ajatuksena epämääräiseltä ja vieraalta? Kun valintakoekirjojen asioita on joka tapauksessa tarkoitus paukuttaa päähän jatkuvalla syötöllä tänä keväänä, miksi lukeminen täytyy suunnitella: mitä hyötyjä suunnitelma tarjoaa?

Miksi lukusuunnitelmasta paasataan niin antaumuksella? Mikä on lukusuunnitelman konkreettinen merkitys?

Lukusuunnitelma antaa oman panoksensa tekemisesi ryhdin ylläpitämiseen. Sen tarkoituksena on, ettet joudu heräämään aamuisin epätietoisuudessa, vaan sinulla on valmis toimintamalli, johon voit luottavaisena nojata. Lukusuunnitelma rytmittää lukemistasi, asettaa tavoitteita, luo välietappeja ja saa aikaan turvallisuuden tunnetta. Kurinalainen elämä vaatii suunnittelua, ja sinun on oltava tänä keväänä kurinalaisuuden edelläkävijä. Koska oikikseen pyrkiminen ei ole sellaista summittaisen epämääräistä puuhastelua ”fiiliksen mukaan”, lukusuunnitelman tekeminen on erittäin lämmin suositus. Se kuvastaa sitoutumistasi projektiin ja toimii koko kevään ajan päivittäisenä aikataulumuistutuksenasi. Kiteytettynä kyseessä on oma treeniohjelmasi.

Millainen lukusuunnitelman pitää olla?

Lukusuunnitelma on muotovapaa ja yksilöllinen. Sen tulee vastata juuri sinun tarpeitasi. Se voi olla koko kevään kattava aikajana tai taulukko, tarkkaan laadittu tai väljä, päivä- tai viikkokohtainen. Siihen voi olla merkitty sivumäärä jokaiselle päivälle tai tuntimäärä, jonka aiot viettää kirjojen äärellä. Voit kirjoittaa siihen jo etukäteen lounastaukojesi ajankohdat ja/tai lukupäivän aloitus- ja lopetuskellonajan. Voit halutessasi eritellä ne hetket, joina kertaat, teet tehtäviä ja pänttäät termejä; samoin voit kirjata ylös kaikki opetuskerrat, pienryhmäpäivät ja harjoituskokeet.

Joku voi tuntea rauhaa hyvin kurinalaisen lukusuunnitelman kanssa ja nauttia siitä, että jokainen hetki on tarkkaan ohjelmoitu. Lukusuunnitelma voi myös olla huomattavasti suuripiirteisempi. Oma lukusuunnitelmani oli ruudukko, jossa jokaiselle päivälle oli merkitty oma oikeudenalansa. Kaikki viikkoni keväällä 2013 kuluivat samalla kaavalla: kävin aina yhden viikon aikana huolellisesti läpi jokaisen kirjan. Maanantaisin luin velvoiteoikeutta, tiistaisin ja keskiviikkoisin oikeushistoriaa, torstaisin ja perjantaisin insolvenssioikeutta. Viikonloppuisin tein harjoituskokeen ja kurssilta saatuja tehtäviä sekä perehdyin asioihin, jotka olivat jääneet vaivaamaan minua / vähemmälle tutkiskelulle viikon aikana.

Toki tekeminen on erilaista kevään eri vaiheissa, ja opiskelutekniikatkin saattavat vaihdella projektin aikana. Juuri tästä syystä väljä lukusuunnitelma sopi minulle. Mietin todella paljon sitä, miten käytän aikani parhaalla mahdollisella tavalla. Se seikka, etten ahdistanut itseäni minuuttiaikataululla, antoi minulle sopivasti vapautta mennä vaihtelevasti aina sen mukaan, mikä palveli parhaiten oppimistani kussakin vaiheessa. Tärkeintä itselleni oli se, että tiesin aina, mikä kirja on työkaverini minäkin päivänä. Jos sinä puolestasi tarvitset säännellympää rytmitystä lukemisellesi, laadi oma suunnitelmasi tarkemmaksi ja vivahteikkaammaksi. Lukusuunnitelmaa laadittaessa kyse on ainoastaan siitä, mikä ratkaisu on sinulle paras.

Vinkki: paras ratkaisu ei ole aina se helpoimmalta tuntuva.

Mitä jos lukusuunnitelmani ei vain toimi?

Älä ota lukusuunnitelmasta sellaisia paineita, joiden johdosta opiskelusi kärsii. Jos suunnitelma ei toimi alkuperäisessä muodossaan, vaan havaitset muutostarpeen (esim. olet yliarvioinut lukunopeutesi tai aliarvioinut taukojen määrän riittävyyden), älä epäröi rukata sitä uuteen uskoon. Näin joudut todennäköisesti tekemäänkin, mutta se on vain hyvä asia, sillä kykeneminen tilanteen uudelleenarviointiin ja sen mukaan toimiminen osoittaa kypsyyttä. Muutostarpeen voivat aiheuttaa esimerkiksi virhearvioinnit, todellisuuden ja kuvitelmiesi epäsuhta sekä mahdolliset ongelmat. Lukusuunnitelma ei ole syntyessään tarkoitettu lukkoon lyödyksi, vaan sinun on oltava järkevä ja mukautettava sitä olosuhteisiisi.

Lukeminen = opiskelu

Kun puhun lukemisesta ja lukusuunnitelmasta, tarkoitan opiskelua kokonaisuudessaan. Ylipäätänsäkin kun käytetään termiä ”lukea”, sillä viitataan opiskeluun. Lukeminen itsessään saattaa antaa käsitteenä väärän vaikutelman. Lukeminen ei riitä, vaan asiat on opittava. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kirjojen kanssa on välillä on edettävä hitaammin, välillä kerrattava ripeämmin, aika ajoin pysähdyttävä ja päntättävä, aina silloin tällöin tehtävä mind map tai muu havainnollistus. Sinun on käytettävä juuri sellaisia opiskelutekniikoita, jotka koet itsellesi sopiviksi. Lukeminen yksistään lukemisena ei johda haluamaasi lopputulokseen. Jos luet nopealla tahdilla, jotta saisit mahdollisimman monta sivua käännetyksi, homma menee hyvin suurella todennäköisyydellä pieleen. Kirjoissa olevat asiat vaativat perehtymistä ja prosessointia, eikä niitä ole oikeastaan mahdollistakaan omaksua vain antamalla katseensa siirtyä riviltä toiselle koko kevään ajan. Kirjojen asioiden oppiminen ei tapahdu aivottomalla lukemisella, vaan maltillisuudella ja raa’alla työllä. Tämä on aiheellista huomioida lukusuunnitelmassa muun muassa etenemisnopeuden ja opiskelutekniikoiden osalta.

Kuinka paljon lukemista on tarpeeksi? (klassikkokysymys)

Lukusuunnitelmaasi merkitty lukupäivä klo 9–16 (ja tämä esimerkki on tarkoitettu ajateltavaksi niin, ettei illalla ole opetuskertaa) on ihan kiva aloitus kevään ensimmäisinä päivinä mutta ei kanna järin pitkälle. Seitsemän tuntia voi toki olla tarpeeksi pitkä lukupäivä, jos pääset heti sisään juridiseen kieleen, olet todella tehokas, opit nopeasti ja sinulla on timanttinen muisti. Harvempi kuitenkaan saa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaiseksi vetämällä kevään läpi noin vähäisellä tuntimäärällä. Täytyy myös muistaa, ettet tässä esimerkkitapauksessa ole tosiasiallisesti lukenut seitsemää tuntia. Tauot syövät aikaasi, samoin sellaiset hetket, joina pohdit ihan muita asioita (mielellään et tietenkään näin toimi mutta no, ihminen on inhimillinen). Älä huijaa itseäsi, se ei kanna pitkälle.

Jos oikikseen pyrkiminen todella on prioriteettisi tänä keväänä, et edes koe tarvetta merkitä itsellesi lyhyitä lukupäiviä. Miksi sinulla on kiire päästä pois kirjojen ääreltä? Ei mistään syystä. Sinun tulee opiskella todella paljon ja intensiivisesti seuraavan parin kuukauden aikana, ja kaikki se aika, kun kirjat ovat hyppysissäsi ja saat tehdä töitä niiden kanssa, on sinulle pelkkää mahdollisuutta. Jos olet niin sitoutunut projektiin, että haluat olla kirjojen kanssa tekemisissä paljon, oikeastaan koko ajan, sinun ei tarvitse edes miettiä, millainen määrä lukemista on tarpeeksi. Tärkeintä onkin, että vedät täysillä – jopa äärirajoilla – mutta teet samalla havaintoja itsestäsi etkä ryhdy totaalisen kontrolloimattomaan ja päättömään toimintaan. Esimerkiksi on tervettä tunnistaa lukupäivän päätteeksi illalla sellaisen fyysisen ja henkisen väsymyksen tason, kokonaisvaltaisen ryytymyksen saavuttaminen, jonka myötä lukemisesta ei ihan aidon oikeasti ole sinulle enää tuon päivän osalta mitään hyötyä. Silloin kannattaa mennä kotiin syömään, katsoa jakso jotakin hyvää sarjaa tai käydä lenkillä ja olla tyytyväinen omaan tekemiseensä.

Lopuksi

Tärkeä aspekti lukusuunnitelman hyötypaletissa on mielestäni kevään hahmottaminen kokonaisuutena. Kun aikataulu on konkreettisena edessäsi, pystyt jatkuvasti seuraamaan, missä vaiheessa luku-urakkaa mennään. Vaikka ajan hupeneminen tuntuu tapahtuvan hurjaa vauhtia, on tärkeää, että tiedostat asian koko ajan etkä yritä piiloutua totuuksilta.

Mieti jo näin ennen kirjojen ilmestymistä, millainen olisi juuri sinulle räätälöity lukusuunnitelma ja luonnostele sitä mahdollisuuksiesi mukaan. Oma tutorisi auttaa mielellään suunnitelman laatimisessa. Suunnitelkaa yhdessä sinulle realistinen ja tehokas aikataulu. Tällä tavoin pidät huolen siitä, että lähdet heti täysillä liikkeelle, hahmotat kevään kulun ja tiedät mitä teet.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Aleksi

Ohi on!

Kävitkö jo tekemässä pääsykokeen? Ai et?! No tule takasin sitten, kun olet sen tehnyt. Joko suoriuduit pääsykokeesta? Ai suoriuduit vai? No hyvä, sitten voit...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina

Viime hetken vinkit pääsykokeeseen

Loppu häämöttää! Ylihuomenna on aika osoittaa, että juuri sinä ansaitset paikkasi tiedekunnassa. Me tiedämme, että viimeiset päivät ennen koetta ja...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Aleksi

Wappua ilmassa

Pian on jo toukokuu ja lukuajastakin mennyt puolet, eli nyt on oiva aika lyödä pökköä pesään ja alkaa pikkuhiljaa lisäämään päivittäistä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Karoliina

Viimeinen päivä ennen valintakoetta

Kevään kova rutistus alkaa olla paketissa. Monet ovat kyselleet meiltä tutoreilta vinkkejä siihen, mitä viimeisenä päivänä ennen koetta kannattaa tehdä. Suosittelen...

Lue lisää