Valintakoekirjat tulevat myyntiin neljän päivän kuluttua. Tämä blogipäivitys tulee jäämään viimeiseksi ennen kirjojen saapumista keskuuteemme, ja siten lieneekin paikallaan käydä vielä muutama valmistautumiseen liittyvä seikka läpi tässä yhteydessä.

Pauliina käsitteli omassa päivityksessään aiemmin tällä viikolla lukusuunnitelman merkitystä. Vaikka tarkkarajaista suunnitelmaa ei voidakaan vielä ennen kirjojen ilmestymistä tehdä, on jo tässä vaiheessa silti hyvä hahmotella mm. sitä, kuinka monta tuntia päivässä tulee lukemaan, ja miten harrastukset sekä muut aktiviteetit sopivat yhteen lukuaikataulun kanssa. Valintakoekirjojen sivumäärä on vaihdellut suuresti, ja lukusuunnitelma tuleekin täydentymään ja muuttumaan jossain määrin kirjojen ilmestyessä. Mikäli luettavaa on paljon, vie kaikkien kirjojen lukeminen luonnollisesti enemmän aikaa. Toisaalta pieni sivumäärä ei tarkoita, että työtä olisi yhtään vähempää. Pikemminkin päinvastoin: tällöin osaamisen odotetaan olevan entistä yksityiskohtaisempaa.

Tänä vuonna kannattaa varautua yllätyksiin muunkin kuin valintakoekirjallisuuden suhteen, sillä moni asia on muuttunut edellisvuodesta. Tiedekunnan sivuilla on ilmoitettu mm. siitä, että valintakoe tullaan järjestämään tänä vuonna jo toukokuussa ja koe sisältää vain viisi kysymystä. Lisäksi valintakokeen kestoa ollaan lyhennetty aikaisemmasta viidestä tunnista neljään tuntiin. Tästä voidaan päätellä ainakin se, että keväästä tulee poikkeuksellisen intensiivinen, mikäli luettavaa on yhtä paljon kuin edellisinä vuosina. Sinänsä yllätykset pääsykokeissa eivät suinkaan ole ennenkuulumattomia. Kun oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoe sisälsi ensimmäistä kertaa aineistotehtävän, luovutti moni pyrkijä pitäen tehtävää absurdina ja liian vaikeana. Tässä tilanteessa menestyivät ne pyrkijät, jotka eivät säikähtäneet uutta ja yllättävää tilannetta, vaan malttoivat pitää pään kylmänä. Vastaavassa tilanteissa tulee vain luottaa omaan osaamiseen ja tehdä parhaansa. Itse hakiessani tiedekuntaan vuonna 2013, sisälsi valintakoe peräti neljä rasti ruutuun -tehtävää eikä yhtään oikeustapausta.

Valintakoe on kuitenkin tällä hetkellä yhä suhteellisen kaukana häämöttävä päämäärä. Tässä vaiheessa tulisi keskittyä ennen kaikkea sen varmistamiseen, että on itse kaikin puolin valmis lukuprosessiin. Päätös lähteä pyrkimään oikeustieteelliseen tiedekuntaan ei yleensä synny hetken mielijohteesta. Sisäänpääsy vaatii paljon työtä, ja projektiin tulee suhtautua oikealla vakavuudella. Tämä projekti vaikeutuu huomattavasti silloin, kun taustalla on seikkoja, jotka painavat mieltä, kuten puuttuva tuki perheeltä tai ystäviltä. Asioista onkin hyvä keskustella läheisten kanssa etukäteen, ja varmistaa, että kaikki ovat samalla aaltopituudella. Jos joskus elämässä tulee olla oikealla tavalla itsekäs ajankäytön ja kaverien suhteen, on se nyt haettaessa tiedekuntaan. Omalle isälleni esimerkiksi totesin, että en tule kertaakaan heittämään häntä lentokentälle tai mihinkään kokoukseen tulevana keväänä, vaikka olisi kuinka tärkeä tilaisuus. Myös Facebookin suhteen tein päätöksen kirjautua sisään seuraavan kerran vasta pääsykokeiden jälkeen. (Kesäkuussa odotti mukava määrä viestejä. Jopa Facebook lähetti oman tervehdyksensä: ”Carolus, welcome back to Facebook”.) Päätökset olivat toki vaikeita, mutta lukeminen helpottui merkittävästi selvien pelimerkkien myötä. Muutenkin uhraus tuntuu näin jälkikäteen todella pieneltä saavutettuun opiskelupaikkaan suhteutettuna. Myös isäni ymmärsi tilanteen ja antoi työrauhan, eikä pyytänyt minulta kertaakaan apua omiin menoihinsa. Helsingin taksikuskit kiittävät.

Valmistautumiseen liittyy myös käytännön toimenpiteitä. Sen lisäksi että hoitaa ilmoittautumisen valintakokeeseen kunnialla, on myös syytä varmistaa kaiken tarvittavan materiaalin olevan kasassa ennen luku-urakan alkua. Puuttuvien merkkauskynien ja muistilehtiöiden metsästäminen kaupoista kevään aikana vie aivan turhaan aikaa pois lukemiselta. Jottei tämä blogipäivitys nyt loppuisi liian masentavasti, heitänpä tähän loppuun kliseisen, mutta hyvin pyrkimiseen sopivan sanonnan: lopussa kiitos seisoo!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää