Pyrkiessäni itse oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2013 ymmärsin, että tähän prosessiin liittyy olennaisesti myös psykologinen puoli. On onnistumisia, vaikeita aikoja, sekä hetkiä, jolloin usko omaan menestykseen on täysin nollassa. Aina voi löytää tuhat ja yksi syytä sille, miksi opiskelupaikkaa ei tule saavuttamaan. Kuitenkin joka vuosi yli kaksisataa uutta opiskelijaa aloittaa opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Nousiaisen sanoin: ”Mikset sinäkin voisi olla yksi heistä?”

Oman kokemukseni perusteella väitän, että yleisin peruste sille, miksi joku ei usko mahdollisuuksiinsa päästä tiedekuntaan, on huono menestys aiemmissa opinnoissa. Tämä ei kuitenkaan ole pätevä syy. Ensinnäkin, vaikka henkilö olisi päässyt ylioppilaaksi alhaisimmilla mahdollisilla arvosanoilla, voi hän yhä tulla valituksi koepistekiintiössä, jossa ratkaisevat vain ja ainoastaan valintakoepisteet. Itsekin tulin valituksi tässä kiintiössä, eikä todistuksellani ollut siis käytännössä mitään merkitystä sisäänpääsyn kannalta muutoin kuin muodollisena hakukelpoisuusvaatimuksena. Toiseksi, menestys valintakokeessa on kiinni ennen muuta omasta motivaatiosta, ahkeruudesta ja tahdosta tehdä töitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Pauliina puhui tämän viikon blogipäivityksessään rehellisyydestä omaa tekemistä kohtaan. Tähän liittyy mielestäni olennaisesti myös realistisuus: aina löytyy niitä pyrkijöitä, jotka oppivat asioita nopeammin, kykenevät lukemaan tehokkaammin, pystyvät kirjoittamaan vastauksensa tiiviimmin, muistavat asioita paremmin, näyttävät komeammilta/kauniimmilta jne. Kuitenkin tekemällä töitä täysillä ja olemalla rehellinen itselleen, pääsee aidosti pitkälle! En nosta tätä asiaa esille vain, jotta saisin jälleen kerran täydennettyä tätä blogia jollain kannustavalla lässynläällä, vaan olen itse todistanut tätä niin monta kertaa omassa elämässäni: huono menestys englannissa korjaantui lähtemällä vaihtoon ja tekemällä ahkerasti töitä, varusmiespalvelusta pääsin suorittamaan Ilmavoimiin treenattuani ja valmistauduttuani huolella testeihin, ja nyt viimeisimpänä, ovet oikeustieteelliseen tiedekuntaan aukesivat piinkovan motivaation ja kovaakin kovemman työnteon johdosta. Siitä huolimatta, että tein absoluuttisesti parhaani, sai moni pyrkijä paremmat pisteet valintakokeessa kuin minä. Kuitenkin tässä kontekstissa se on täysin merkityksetön seikka, sillä en tavoitellut parhaita koepisteitä vaan opiskelupaikkaa tiedekunnassa.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan päästäkseen ei tarvitse olla yli-ihminen. En ole vielä kertaakaan tavannut oikiksessa opiskelevaa henkilöä, joka voisi rehellisesti väittää sisäänpääsyn olleen helppoa. Toivon, että oma esimerkkini kannustaa nyt pyrkiviä luottamaan kovan työnteon arvoon lukuprosessissa. Väitän, että vain murto-osa menestyksestä pääsykokeissa riippuu jostain mystisestä geeniperimästä (monet ovat varmaan jo huomanneet, etten ole mikään lääketieteen tohtori) ja valtaosa on kiinni omasta vilpittömästä tekemisestä ja väsymättömästä vaivannäöstä. Mikään ei tule ilmaiseksi. Ei etenkään opiskelupaikka oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Merkittävä osa sisäänpäässeistä henkilöistä on hakenut tiedekuntaan vähintään kerran aikaisemmin. Liian moni rannalle jäävistä ensiyrittäjistä sortuu aliarvioimaan raa’an työnteon merkitystä. Tiedän tapauksia, joissa jo yhden korkeakoulututkinnon suorittaneita on jäänyt vaille opiskelupaikkaa vääränlaisen asenteen takia, vaikka heille opiskelu ja lukeminen varmasti ovatkin olleet tuttua touhua. Toisaalta tunnen vastaavasti monia juuri lukiosta valmistuneita, jotka ovat päässeet tiedekuntaan tekemällä töitä ”all-in”-mentaliteetilla läpi kevään ja todistaneet paitsi itselleen, myös muille ihmisille pystyvänsä siihen. Hard work pays off!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää