Jos yllä olevat käsitteet tulisi määritellä kokeessa, menisi monella henkilöllä todennäköisesti sormi suuhun. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että nämä käsitteet on poimittu omista muistiinpanoistani -ei pääsykoekirjoista. Ja kaikki pääsykoekirjojen ulkopuolinen tietohan on valintakokeissa lähtökohtaisesti ”turhaa”.

Valintakokeeseen on enää noin kolme viikkoa aikaa. Pyrkijöiden kohdalla ajan kuluminen näkyy selvimmin osaamistason nousuna. Tätä kuvaa myös blogipäivityksen otsikko: siinä missä ensimmäisten viikkojen aikana pystyin vielä vastaamaan useimpiin kysymyksiin omien opintojeni pohjalta helposti, on tilanne nyt muuttunut, ja kysymykset koskevat yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia ja tarkkarajaisempia yksityiskohtia. Tutorin kannalta tilanne on samaan aikaan sekä kiusallinen että iloinen. On ärsyttävää antaa vastaukseksi ”selvitän myöhemmin” tai ”kysy tarkemmin opettajalta”. Toisaalta on myös mahtavaa seurata oppilaan kehittymistä kevään aikana ja huomata kovan työn tuottaneen tulosta.

Jokaisella uudella lukukerralla epäselviä asioita loksahtelee paikoilleen ja huomaa uusia seikkoja tekstin seasta. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä yksityiskohtaisemmaksi osaaminen yleensä muodostuu. Tästä huolimatta kokonaiskuvan ja pääsääntöjen ei tule antaa hämärtyä opeteltaessa yhä yksityiskohtaisempaa asiaa ulkoa. Esimerkiksi rikosoikeuden valintakoekirjassa on suhteellisen helppo muistaa kirjoittajan omia esimerkkejä erilaisista käsitteistä ja tilanteista. Kuitenkin tähän viittaavan käsitteen määritteleminen tai paikantaminen oikeaan asiayhteyteen saattaa olla hankalampaa. Opeteltaessa siis ulkoa poikkeusten poikkeuksia, olisi syytä pitää pääsääntö kirkkaana mielessä. Tätä olen pyrkinyt painottamaan myös omille tutoroitavilleni silloin, kun kysymykset ovat menneet liian detaljeiksi tai eivät suoranaisesti liity kirjassa käsiteltyyn asiaan (lue: kun en vain osaa vastata kysymyksiin). Toki on selvää, että asian ymmärtäminen helpottaa oppimista. Kuitenkin on muistettava, ettei valintakoekirjojen ulkopuolisesta materiaalista lähtökohtaisesti tipu pisteitä, ja siten liiallista taustaselvittelyä tulisi välttää. Joskus on melkeinpä ajankäytöllisesti tehokkaampaa vain opetella ulkoa kirjan mukainen määritelmä, vaikkei sitä olisi täydellisesti sisäistänytkään.

Tänä keväänä oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeissa korostuu erityisesti oma ajankäyttö. Opiskelussa se näkyy priorisointina. Edellä kerrotun tavoin on fokus oltava ennemmin kirjojen pääsäännöissä kuin poikkeuksissa. Jos muistaa paljon yksittäisiä detaljeja sieltä täältä kirjaa kokonaiskuvan jäädessä hämärän peittoon, voi olla vaikea saada montaakaan pistettä oikeustapauksesta. Sen sijaan jos isot linjat ja pääsäännöt ovat hyvin hallussa, voi olla varma, ettei mikään oikeustapaus tule jäämään nollille. Kannattaa siis pitää huomio ”oikeissa asioissa” eikä lipsahtaa sivuladuille. Välillä tulisikin kyetä ottamaan hieman etäisyyttä yksittäisistä virkkeistä ja nähdä suurempi kuva. Esimerkiksi rikosoikeuden valintakoekirjassa korostuu rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, joka ei ainoastaan ilmene yksittäisenä rikoslain säännöksenä, vaan heijastuu läpi kirjan erilaisissa asiayhteyksissä: lainsäädäntötyössä, tuomarin harkintavallan käytössä, valtiosääntöoikeudellisessa ajattelussa jne. Se tulisi siten ottaa huomioon laajemmassa kontekstissa. No joo, ehkä pointti tuli jo selkeäksi. Täytyy lopettaa tämä teksti ennen kuin menee liian teoreettiseksi hömpäksi. Ensi keskiviikkona jälleen uutta blogipäivitystä by Pauliina. Siihen saakka (ja miksei myös sen jälkeen) tsemppiä ja jaksamista lukemiseen!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää