Miten valmistautua logopedian pääsykokeeseen?

Vuoden 2021 logopedian pääsykoe on yhteinen psykologian pääsykokeen kanssa. Logopedian pääsykokeet ovat muutenkin muuttuneet viime vuosien aikana, eikä tarkkaa kuvaa kokeesta ole. Miten siis voisi valmistautua, kun ei ihan tiedä mitä odottaa? Tämän vuoden kokeessa tulee olemaan ennakkoon jaettavaan materiaalin perustuvia kysymyksiä, mutta se julkaistaan vasta 28.4. Mitä voisi tehdä sitä ennen? Kerään tähän muutaman asian, joiden itse ajattelin olevan hyödyllisiä pääsykokeeseen valmistautuessa.  Itse osallistuin valmennuskurssille, josta kirjoitan hieman lopuksi, mutta nämä vinkit ovat kaikille huolimatta siitä, osallistutko valmennuskurssille vai et. 🙂

Vanhojen pääsykokeiden tekeminen

Tämä on se perinteisin neuvo. Tämän vuoden koe on ensimmäinen laatuaan, joten vanhat pääsykokeet eivät tietenkään ole samanlaisia, mutta uskon, että niistä saa kuitenkin hyvin kuvaa, minkätyyppisiä tehtäviä voisi olla. Vanhat psykologian kokeet ovat varmasti hyviä, niissä on paljon tilastotieteen tehtäviä, joita kannattaa harjoitella. Lisäksi logopedian vuosien 2018 ja 2019 kokeet sisältävät sellaisia tehtäviä, joita saattaisi tämän vuoden kokeessa olla.

Artikkeleiden lukeminen

Kokeessa on ainakin ennakkoon jaettavaan aineistoon liittyvä tehtävä, mutta lisäksi kokeessa voidaan jakaa aineistoa. Aineisto voi olla artikkelin sijaan myös pelkkä taulukko, kuvaaja tai kaava, mutta kerron tässä tarkemmin artikkeleista. Artikkelit usein sisältävät kuvia, kuvaajia ja taulukoita, joten niiden harjoittelua tulee siinä samassa.

Hyviä artikkeleita löytyy esimerkiksi Puhe ja kieli – lehdestä. Numerot ovat luettavissa ilmaiseksi pdf- tiedostoina lehden sivuilla (https://journal.fi/pk ). Artikkeleita lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota artikkelin tyypin tunnistamiseen. Esimerkiksi Puhe ja kieli -lehden artikkelit ovat tieteellisiä artikkeleita, joita on ainakin tutkimus- ja katsausartikkeleita. Artikkelityypin tunnistaminen auttaa hahmottamaan sen eri osioita. Itse koin myös hyödylliseksi mitata muutaman eripituisen artikkelin lukemiseen kuluvan ajan, niin koetilanteessa on ajatus siitä, kuinka kauan lukemiseen kuluu aikaa. erityisesti kannattaa valita luettavaksi tilastoja sisältäviä aineistoja. Tutkimusartikkeleissa, jotka sisältävät tilastoja, on yleensä myös selostettu tilastojen sisältöä tekstimuodossa, mikä helpottaa myös kuvaajien ymmärtämistä. Tietyt sanat ja termit toistuvat usein tieteellisissä artikkeleissa ja niitä lukemalla alkaakin tulla tutuksi joidenkin termien kanssa. Valintakokeessa mahdollisesti esiintyvät tieteelliset termit on kyllä yleensä selitetty, mutta säästää aikaa jos niiden merkitys onkin jo itselle valmiiksi tuttu.

Ennakkomateriaali/kokeessa jaettava aineisto voi olla myös englanninkielistä. Itselläni tuli viime vuoden pääsykokeen toisessa vaiheessa pieni paniikki, kun kokeessa jaettava aineisto olikin englanninkielinen, enkä ollut kertaakaan lukenut englannin kielistä artikkelia harjoitellessani. Mitään sanoja en lähtisi pänttäämään, mutta lukisin sen verran, että tulisi jonkunlainen tuntuma myös englanninkielisiin artikkeleihin ja näin myös itsevarmuutta siihen, että tietää pystyvänsä tekemään myös englanninkieliseen aineistoon perustuvan tehtävän, mikäli sellainen tulee.

Tilastot ja laskeminen

Psykologian valintakokeet ovat aikaisemmin sisältäneet paljon tilastotehtäviä. Monet (mukaan lukien minä) pitävät tilastotehtäviä melko vaikeina. En ole kovin hyvä antamaan tähän neuvoja, sillä en itsekään koe hallitsevani tilastoja hyvin. Ainakin tilastoissa käytettävien termien ja eri kuvaajatyyppien opettelu auttoi minua hahmottamaan tilastokuvaajia paremmin. Ensisilmäyksellä tilastokuvaajat näyttävät ainakin omaan silmääni ihan heprealta, mutta kun ymmärtää mitä mitkäkin osat kuvaavat tai tarkoittavat niin asiat alkavat aueta.

Kokeessa jaetaan myös laskin, joka viittaa siihen, että koe saattaa sisältää laskutehtäviä. Logopedian vuosien 2018 ja -19 kokeissa on loogisen päättelyn tehtäviä, joita kannattaa harjoitella. Itse näitä viime vuonna harjoitelleena opin, että monet päättelytehtävistä sai ratkaistua melko yksinkertaisten yhtälöiden avulla. Lisäksi ainakin prosenttilaskut sekä (minulle jostain syystä erittäin hankalat) yksikönmuunnokset osoittautuivat tarpeellisiksi. Laskiessasi kannattaa käyttää apuna nelilaskinta, jollainen myös kokeessa sinulla tulee olemaan käytössäsi, ei funktiolaskinta tai vastaavaa, jossa on paljon enemmän toimintoja.

Valmennuskurssi?

Itse päädyin osallistumaan valmennuskurssille ennen kaikkea siksi, että koin olevani melko huono aikatauluttamaan tai saamaan asioita aikaan itsenäisesti. Valmennuskurssin materiaaleissa oli tietyt tehtävät, joten tiesin mitä minun pitää tehdä. Opettajien tuki oli myös helpottavaa; jos jotain ei ymmärtänyt, pystyi siitä kysymään ja saamaan selvyyden asiaan. Linkistä pääset tutustumaan Valmennuskeskuksen valmennuskurssitarjontaan ja katsomaan, olisiko jokin kursseista sinulle sopiva lisätuki pääsykokeisiin valmistautumiseen. https://www.valmennuskeskus.fi/valmennuskurssit-yliopisto/logopedia/kurssit

Paljon tsemppiä pääsykoekevääseen! <3