Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli se kyllä myös yksi työmaa. Infektio-jakso vaikuttaa ainakin tähän asti yhdeltä lääkiksen vaikeimmista jaksoista.

Antibioottien opettelu tuotti eniten hankaluuksia, sillä niistä täytyy tietää IHAN kaikki. Normaalisti lääkeaineista olemme opetelleet nimen ja esim. vaikutuskohteen. Nyt piti tietää antibiootin isompi ryhmä (makrolidit, penisilliinit, linkosamidit…), antibiootin nimi, vaikutusmekanismi (soluseinän tuho, proteiinisynteesin esto, foolihapposynteesin esto...), vaikuttaako se gram-positiivisiin vai gram-negatiivisiin vai molempiin bakteereihin sekä tottakai mihin vaivaan antibiootti auttaa (korvatulehdus, virtsatietulehdus, ihoinfektio...). Tämän lisäksi antibiootteja valitessa tulee aina miettiä laajakirjoisuutta ja tämän tuomia rajoituksia ja haittavaikutuksia. Ei siis mikään helpoin homma, ja kuuluu kaikille lääkäreille.

Aina kun opiskelu ei meinannut onnistua, laitoin antibiootteihin liittyviä opetusvideoita pyörimään youtubesta. Kannattaa kokeilla ;)

Jakso oli pitkästä aikaa kokonaan lähiopetuksena, mikä tuntui ihanalta kaiken etäilyn jälkeen. Pakko tosin myöntää, etten jaksanut yleensä mennä koululle katsomaan luentoa, vaan katsoin sen etänä. Muuten kaikki ryhmätyöt ja tutor-istunnot hoidin koululla.

Ryhmätöissä pääsimme harjoittelemaan (jälleen kerran) käsien pesua ja desinfiointia, mutta myös oikeasti potilastilannetta, jossa tulee miettiä infektioriskiä. Meille näytettiin, miten suojavarusteet puetaan ja riisutaan turvallisesti sekä missä järjestyksessä kaikki tutkimukset tehdään.

Kaikista opettavaisinta tässä jaksossa oli varmaan se, kun pääsimme Taysille pareittain tekemään oikea anamneesi sekä status oikeasta potilaasta. Anamneesi tarkoittaa esitietojen keräystä kyselemällä potilaalta oloa, oireita, sukutaustaa jne. Statuksella tarkoitetaan taas fyysistä tilaa, eli pääsimme tunnustelemaan imusolmukkeita, kuuntelemaan hengitys- ja sydänääniä, palpoimaan (tunnustelemaan) vatsaa, sekä tarkistamaan muutenkin yleistilan.

Tämän jälkeen kävimme tapaukset läpi lääkärin kanssa ja pääsimme yrittämään diagnosointia. Minulle ja parilleni sattui kohdalle monimutkaisin tapaus, josta lääkäri jo etukäteen totesi, että diagnosointi tulee olemaan aika lailla mahdotonta. Onneksi potilaamme tiesi paljon omasta tilastaan ja kertoi meille, mitä itse tiesi.

Opetuksen jälkeen kirjoitimme pareittain sairauskertomuksen ja saimme tähän palautetta opettajalta. Pariin kohtaan opettajallamme ei ollut mitään korjattavaa, mutta vielä on matkaa hyvien sairauskertomusten kirjoittamiseen. Opettajamme kuitenkin myös muistutti, että sairauskertomuksen kirjoittamistyylejä on yhtä paljon kuin lääkäreitä, jokainen kirjoittaa niistä omanlaisensa.

Jännitin etukäteen todella paljon infektio-tenttiä, sillä tiesin että se ei tulisi olemaan helppo. Myös oma motivaationi ja voimavarani tämän rankan syksyn jäljiltä olivat aivan nollassa, joten en saanut opiskeltua niin paljon kuin olisi varmasti tarvinnut. Sain kuitenkin mielestäni vastattua hyvin tentissä, ja voi jopa olla että se menee läpi (tai sitten jää muutaman pisteen alle rajan), mutta nyt ei voi muuta kuin odotella tuloksia. Tiedän tehneeni parhaani tässä tilanteessa, joten enempää ei voi kukaan minulta pyytää.

Infektio-jakson lisäksi meillä oli tänä syksynä kurssien kanssa päällekkäin myös ruotsin kurssi. Jännitin todella paljon suullista tenttiä, sillä vaikka ymmärrän lähes kaiken kuulemani ja lukemani tekstin, en meinaa millään uskaltaa puhua ruotsia. Tentissä meidän piti 4 hengen ryhmissä puhua 2 eri aiheesta, 10 minuuttia kummastakin. Ensimmäinen aihe liittyi lääkäriyyteen, meillä esim. lääkärin ammatti-identiteettiin, ja toinen aihe oli potilastapaus. Potilastapauksen kohdalla meidän tuli spekuloida PBL-opetuksen tavoin sitä, mistä tapauksessa voisi olla kyse ja mitä tutkimuksia haluaisimme potilaalle tehdä. Olin aivan paniikissa ja syke koko ajan varmaan yli 120, mutta loppujen lopuksi koin onnistuneeni aika hyvin. Nyt vain toivotaan, että pääsen läpi.

Suullisen tentin lisäksi meillä oli myös kirjallinen tentti, jossa meillä oli 90 min aikaa kirjoittaa 150-200 sanan argumentoiva teksti meille arvotusta aiheesta. Myös tässä tentissä aiheekseni valikoitui ammatti-identiteetti, josta en ollut niin innoissani, mutta lopulta sain kirjoitettua aika hyvänkin tekstin. Tulokset kummastakin tentistä tulevat luultavasti ensi viikolla, ja ruotsi arvioidaan asteikolla ”Hylätty/Tyydyttävät taidot/Hyvät taidot”. Tottakai olisi kiva saada hyvät taidot ruotsista, mutta minulle riittää ihan hyvin myös tyydyttävät.

Nyt on kuitenkin aika ottaa rennommin ja yrittää palautua syksystä. Onneksi meillä on tänä vuonna 5,5 viikon joululoma. Aion lomailla reilusti, mutta haluaisin myös saada syväreitäni edes hieman eteenpäin, nyt kun en ole tehnyt niitä yhtään syyskuun jälkeen.

Muistakaa myös lepäillä!

-          Katja

Katja

23-vuotias kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Tampereelta. Vapaa-aikani kuluu kavereiden, salin, koirani ja Netflixin parissa. Tule mukaan seuraamaan matkaani unelmieni opiskelupaikassa. Lisää lääkiselämää instagramissa @katjusa1 ja @kk_studygram01

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää