Unelmani yläasteella oli olla plastiikkakirurgi. Silloinen, ei niin kannustava, opinto-ohjaajani sanoi, etten ole tarpeeksi lahjakas lääkikseen, koska keskiarvoni oli ”vain” 8,2. Jätin lääkis-unelmani ja lähdin opiskelemaan taidealaa.

Opiskelin taidealaa yli kymmenen vuotta, johon kuului kaksi ammattikoulua, ammattikorkeakoulututkinto, opintoja ulkomailla yliopistossa sekä taiteen kandin tutkinto Aalto-yliopistosta. Tulevaisuuden suunnitelmani muuttuivat täysin, kun vihdoin sain ADHD-diagnoosin joulukuussa 2020. Olin jo useita vuosia tiennyt, että keskittyminen tuottaa vaikeuksia esimerkiksi koulutunneilla tai luennoilla. Tuntui, että diagnoosi oli suuri helpotus ja ymmärsin vihdoin mistä tämä kaikki johtui.

ADHD-diagnoosin myöhäinen toteaminen 30-vuotiaana johtui luultavasti siitä, että olen isosta perheestä, jossa kuuden sisaruksen kanssa riitti melskettä ja melua. Peruskoulun keskiarvoni oli myös suhteellisen hyvä, vaikken ollut ikinä tehnyt läksyjä tai lukenut kokeisiin. Kun ADHD:ta tutkittiin, lääkäri huomasi merkintöjä jo ala-asteelta lähtien, etten ollut keskittynyt kunnolla tunneilla ja minulta oli usein unohtunut tavaroita kotiin.

Kun viime vuonna sain diagnoosin, tajusin sen, etten olekaan niin laiska ja tyhmä kuin monet opettajat olivat sanoneet peruskoulusta asti, koska en pystynyt keskittymään tunneilla. Tuntui kuin minäkuvani olisi muuttunut ja ymmärsin, miksi oppiminen ja asioiden aloittaminen oli aina ollut niin vaikeaa. Tuntui kuin ovi olisi avautunut uusiin asioihin ja tajusin, että voisin toteuttaa unelmani hakea lääkikseen.

Nyt vuoden sisään olen kokeillut neljää eri ADHD-lääkettä, joista mikään ei ole vielä ollut kovin toimiva. On kuitenkin helpottava tunne, että lääkkeiden ansioista opiskelu ja oppiminen voi helpottua, kun oikea lääkitys löytyy. Tähän mennessä parhain lääke on vaikuttanut noin puoli tuntia keskittymään paremmin. Keväällä olisi tarkoitus aloittaa NEPSY eli Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, jossa autetaan löytämään omat keinonsa ja voimavaransa ADHD:n kanssa.

Koska lääkkeet eivät ole vielä toimineet, olen yrittänyt löytää motivaatiota päivittäisen opiskelun aloittamiseen rakentamalla mukavan ja inspiroivan oppimisympäristön. Olen hankkinut paljon alan kirjallisuutta, lääkiksen oppikirjoja lukiokirjojen ohella ja kyniä sekä vihkoja muistiinpanoja varten.

Aloin tekemään visuaalisia muistiinpanoja, koska ne helpottivat omaa oppimistani ja keskittymistäni, kun voin täysin uppoutua niiden tekemiseen. Se ei tunnu opiskelulta, mutta samalla oppii paljon. Halusin tämän takia myös perustaa Instagram-tilin omalle lääkishakumatkalleni, johon voin jakaa tekemiäni muistiinpanoja ja elämää opiskelun ympärillä. Olen saanut myös Instagramista paljon ihanaa vertaistukea, koska lähipiirissäni ei ole tuttuja, jotka olisivat hakemassa tai hakeneet lääkikseen.

ADHD:n kanssa opiskelu on haastavaa monestakin syystä. Joudun käyttämän paljon enemmän energiaa ja tahdonvoimaa pelkästään keskittymiseen ja opiskelun aloittamiseen. Huonoimpina opiskelupäivinä saatan esimerkiksi viettää työhuoneessa kuusi tuntia, joista tehokasta opiskelua on vain kaksi tuntia. ADHD:lle tyypillistä on, että kiinnostuu asioista todella paljon, mutta into saattaa lopahtaa pian. Välillä pelkäänkin, että intoni lopahtaa kesken.

Lukio-opinnoistani on jo yli kymmenen vuotta aikaa, joten voisi sanoa että aloitin nollatasolta. Viime keväänä osallistuin aikuislukion biologian ja kemian kursseille, joista sain kiitettäviä arvosanoja ja positiivista palautetta opettajalta, joka motivoi eteenpäin. Huonot arvosanat ja epäonnistuneet tehtävät saavat helposti aikaan välttelyn, koska ne eivät tuo samalla tavalla dopamiinia ja palkitsemisen tunnetta.

Välillä tulee kausia, jolloin teen yötä päivää jotain tiettyä asiaa, vaikkapa kemiaa, joka kiinnostaa tällä hetkellä todella paljon, ja sitten taas tulee kausia jolloin aivot tuntuvat olevan niin jumissa, ettei pysty keskittymään tai sisäistämään uutta tietoa. ADHD:n takia tulee myös paljon huolimattomuusvihreitä. Esimerkiksi laskuissa miinusmerkit unohtuvat ja omien tehtävien tarkastaminen on hankalaa, kun ei jaksaisi keskittyä samoihin tehtäviin uudestaan.

Itseäni lääkisunelma motivoi ja puskee eteenpäin, mutta ADHD-diagnoosi hidastaa sitä, milloin olen perillä. Lääkishaku on pitkä projekti, jossa on paljon opittavaa, ja johon ei enää riitäkään viimeisenä iltana opiskelu. Uskon itseeni, että pystyn siihen, koska olen kuitenkin opiskellut ilman diagnoosiakin yliopistossa. Täytyy vain luottaa itseensä.

Kaikille lääkikseen haluaville voisin antaa neuvon, että tärkeintä on se, ettei kuuntele mitä muut sanovat, vaan ainoastaan se merkitsee mikä on se oma unelma. Älä vertaile itseäsi muihin, koska jokainen meistä on erilainen oppija. Opiskeluun käytetyt tunnit eivät kerro kaikkea, vaan on tärkeintä on asioiden sisäistäminen.

Kuuntele itseäsi ja omaa jaksamistasi. ADHD:n kanssa opiskelu vie enemmän aikaa, joten älä rasita itseäsi liialla opiskelulla, vaan etene omaan tahtiin. Jos opiskelu tuntuu vaikealta, on onneksi monia eri tapoja opiskella. Netistä löytyy paljon hyviä videoita ja dokumentteja, joista oppii paljon ja mikä ei sinänsä tunnu opiskelulta, mutta joista voi jäädä hyviä asioita mieleen. Itselle visuaaliset muistiinpanot ja itsetehdyt flascardsit (muistikortit) ovat olleet myös hyvä keino oppimiseen.

Mielestäni kaikki hakijat olemme toistemme tulevia kollegoja, joten emme kilpaile toistemme, vaan enemmänkin itsemme kanssa. On hyvä tsempata muita hakijoita, koska positiivisuus tuo parempia tuloksia. MUISTA, ETTÄ KAIKKI ON MAHDOLLISTA!

Emma Hildén, lääketieteen valmennustestaaja
Instagramissa @dear.studydiary

Lääkiksen valmennustestaajat

Tässä blogisarjassa lääketieteen valmennustestaajat esittäytyvät ja kertovat omasta hakuprosessistaan. Blogikirjoitukset tarjoavat vertaistukea ja aitoja kokemuksia lääkiksen hakuprosessista.

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää