Näin alkuvuodesta moni pohdiskelee tavoitteita uudelle vuodelle ja ehkä kamppailee niihin sitoutumisen kanssa. Näin kevään lähestyessä myös ylioppilaskirjoitukset ja jatko-opiskeluhaku lähestyvät. Yhtälailla koulutavoitteisiin ja opiskelupaikkaunelmiin voi olla ajoittain vaikea löytää motivaatiota ja sitoutua ehdoitta omiin tavoitteisiin. Se on tosi inhimillistä -kun panokset kasvaa, voimavaroja venytetään ja jaksaminen joutuu koville, muuttuu kovan työn teko helposti vastenmieliseksi ja unohtuu miksi valitsemalleen tielle on lähtenyt. 

Itse neljättä vuotta lääkiksessä opiskelevana olen monta kertaa arvioinut omia lähtökohtiani ja motivaation alkulähdettä: miksi mä teen tätä päivästä toiseen? Miksi mä haluan käyttää vapaa aikaani loputtomien lääketieteellisten kirjojen, artikkelien, tutkimusten ja luentojen läpi kahlaamiseen? Miksi mulle tämä ala on niin tärkeää että vietän päiväni ja joskus yötkin sairaalalla, polikinikoilla ja päivystyksessä kasvamassa lääkäriksi? Valitsinko oikein?

Mietin näitä kysymyksiä taas uuden lukukauden alkaessa tammikuussa ja palasin hetkeksi lukioaikaisen itseni mieleen. Silloin en hetkeäkään kyseenalaistanut sitä lukiokursseihin panostamisen määrää jota niihin vuodatin. En koskaan jättänyt lukematta mitään minkä uskoin vievän mua lähemmäksi lääkikseen pääsemistä ja siten mun unelma-ammattia. Mikä sai mut jo silloin jaksamaan? Halu auttaa ihmisiä. Aito kiinnostus lääketiedettä, ihmisanatomiaa ja terveyttä kohtaan. Halu kantaa valkotakkia harteillani ylpeänä lääketieteen asiantuntijana. Nämä tunteet ajaa mua vielä nytkin, neljä vuotta kirjoitusten jälkeen eteenpäin, auttaa jaksamaan ja antaa kaikelle tekemiselle merkityksen.

Neuron päivystyksen jälkeen 00:30 vihdoin kotiin! Kevyt 15h päivä alla (huom, aika poikkeuksellinen kyllä tämmönen maratonipäivä)

Kannustan suakin selvittämään itsellesi mikä on sun "miksi?". Miksi teet niitä asioita mitä teet, miksi se on sulle oikea tie? Mikä on sulle pohjimmainen, vilpitön asia joka saa sut joka aamu ryhtymään hommiin? Aina oman intohimon eteen töiden paiskiminen ei sekään tunnu hienolta ja mahtavalta. Joskus hajottaa eikä vois vähempää kiinnostaa. Se kuuluu asiaan ja on ihan ok. Mutta vaikeina hetkinä auttaa hurjasti kun palauttaa mieleen mistä onkaan lähtenyt, oman miksi-selityksen. Jos teet asioita linjassa sen kanssa menet ihan varmasti oikeaan suuntaan ja etenet varmasti unelmiasi kohti! Joskus täytyy silti ottaa etäisyyttä ja levätä, mutta paluu tuntuu kyllä sitten oikealta kun tiedät miksi palaat.

Uskon tästä olevan apua myös jos et vielä tiedä mitä haluat tehdä. Jos vaikka pohdit onko lääkis ja lääkäriys sulle, kannattaa ottaa hetki aikaa ja pohtia omia tuntemuksiaan oman tulevaisuutensa suhteen. Mitä haluat? Miksi lääkis voisi olla sulle? Miten jaksaisit jatkaa päivystysputken keskellä? Kaiva itsellesi selville miksi tähän (tai mihin ikinä ryhtyisitkään) ryhtyisit. Ehkä huomaat ettei suunta olekaan sulle. Usko pois, sekin olisi sulle iso armahdus sillä voit jatkaa eteenpäin ja löytää sen mitä oikeasti haluat. Jos taas tuntuu että kyllä, tämä voisi olla se juttu just sulle, tartu siihen ja seuraa mihin tuo motivaatio sut viekään! 

Sitten kun motivaatio on taas hukassa, tuntuu ettet millään pysty enää, kirjotukset lähestyy aivan liian kovaa vauhtia etkä edes tiedä mitä elämältä haluat, tiedät palata siihen alkupisteeseen. Ja muistat, siksi.


Helmikuun opintoni sponsored by: tulppaanit ja auringon valo 

Tällä elämänohjeella toivotan hurjasti tsemppiä ja voimia kaikille olit sitten missä tahansa risteyskohdassa elämässäsi! Kuuntele itseäsi niin et koskaan eksy liian kauaksi sieltä missä haluat olla. 

Tsemppiä myös etäopiskeluelämään, kirjoituksiin, opiskelupaikkahakemuksiin ja korona-arkeen. Pystyt niihin kaikkiin!

-Anna

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu :)

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Suvi H

Vinkit valmennuskurssin hyödyntämiseen

Miten saada kaikki hyöty irti lääkiksen valmennuskurssista? Tässä minun vinkit lääkiksen valmennuskurssin hyödyntämiseen. Tule paikalle Neuvo kuulostaa itsestään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

”Seniorihakijana” lääkikseen?

Sellainen taidan nyt virallisesti olla, ”seniorihakija”. Keskustelupalstoilla kanssapyrkijät kyselevät anonyymisti, että ”onko 23 vuotiaana ihan liian vanha jos nyt pääsee...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kanylointia ja potilaskohtaamisia

Neste- ja elektrolyyttitasapaino -jaksoa on nyt kulunut pari viikkoa, ja opiskelut ovat pikkuhiljaa alkaneet lutviutua. Saimme tällä viikolla tulokset ennaltaehkäisy -jakson tentistä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Vinkit toimivaan lukusuunnitelmaan

Lukusuunnitelman laatiminen kokeisiin valmistautuessa on ollut mulle aikaa vievien kilpaharrastusten takia jo ala-asteelta lähtien pakollinen juttu. Kun aikaa on ollut rajallisesti tarjolla, on se...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti tehty ja taas olisi yksi jakso lääkiksessä pulkassa. Vaikka tämä ensimmäinen jakso olikin lyhyt, tuntuu silti oudolta että neljä...

Lue lisää