Näin pääsykoekevään taas edetessä aloin itse miettimään asioita, joita moni varmasti pohtii lääkikseen liittyen. Mitä kaikkea lääkikseen haku vaatii ja mistä tietää lääkiksen olevan oikea paikka juuri sinulle?

Ensinnäkin jokainen varmasti ymmärtää, ettei lääkikseen noin vain mennä. Hakeminen ja sisäänpääsy vaatii jokaiselta paljon, mutta kun ovet vihdoin aukeavat, on se kaikki sen arvoista. Kaikki lähtee motivaatiosta ja kovasta työstä. Lääkiksen pääsykokeeseen pitää osata lukion oppimäärä biologiasta, kemiasta ja fysiikasta. Tämä tarkoittaa melkein 20 kurssia eli samalla melkein 20 oppikirjaa. Urakkaan kannattaa siis varata reilusti aikaa, 1-2 kuukautta ei riitä kaiken sisäistämiseen. Kannattaa muutenkin valmistautua siihen, että joskus on pakko kieltäytyä jostain menosta lukemisen vuoksi. Vapaa-aikaa saa ja pitää olla, mutta pitkä pääsykoeurakka vaatii myös monia uhrauksia.

Jos olet valmis näihin uhrauksiin ja kovaan työhön, olet jo pitkällä.

Seuraava, ja mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, mistä tietää lääkiksen olevan oikea paikka sinulle on halu auttaa. Lääkärit auttavat ihmisiä ja pelastavat henkiä, joten aito halu auttaa ihmisiä on tietenkin kaiken a ja o. Halu auttaa koskee potilaiden lisäksi myös omia kollegoita. Lääkärin työ on tiivistä yhteistyötä ja muiden konsultaatiota. Kenenkään ei tässä työssä tarvitse työskennellä tai tehdä päätöksiä yksin. Moni on varmasti ainakin joskus katsellut erilaisia sairaalaohjelmia niin Housesta Greyn anatomiaan, ja suomalaiseen Syke-sarjaan. Näistäkin näkee tiiviin yhteistyön lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien yms. kanssa.

Auttamisen halun lisäksi myös kiinnostus biologiaa kohtaan oli ainakin itselleni yksi suurimmista syistä edes kiinnostua lääkikseen hakemisesta. Mielestäni ihmisen keho on yksi mielenkiintoisimmista asioista koko maailmassa, ja sen sisältämät monimutkaiset ja tarkoin suunnitellut järjestelmät ovat sanoinkuvaamattoman hienoja. On lähes käsittämätöntä, miten iso osa ihmisistä syntyy terveinä, tai itseassa edes syntyy, kun lukee kehitysbiologiaa, ja tajuaa miten moni asia voi mennä pieleen pienenkin mutaation vuoksi.

Tästä päästäänkin seuraavaan kohtaan eli siihen, ettet lääkärin ammatissa tule koskaan osaamaan kaikkea tai oikeastaan myöskään koskaan olemaan täysin valmis. Tiede kehittyy koko ajan, joten oma oppimisesi jatkuu läpi koko uran. Itse pidän uusien asioiden oppimisesta ja oivaltamisesta, joten tämä ei ainakaan minua haittaa ollenkaan. Moni asia voi muuttua hieman, tai jokin vanha teoria voidaan jopa kokonaan hylätä urasi aikana. Tämä vuoksi onkin tärkeää, että jokainen lääkäri seuraa maailmalla tapahtuvia tapahtumia, ja kouluttautuu säännöllisesti voidakseen hoitaa potilaitaan paremmin.

Monia varmasti mietityttää myös lääkärin työn vastuu, päivystäminen ja pitkät työpäivät. On totta, että lääkäreillä on suuri vastuu, sillä sinulla on kirjaimellisesti toisen henki käsissäsi. Epäonnistuessa tilanne on pahin mahdollinen, mutta onnistuessa voit toisen ihmisen elämänlaadun parantamisen lisäksi pelastaa hänen henkensä. Päivystäminen, varsinkin alussa, on raskasta ja päivät voivat tuntua loputtomilta, mutta kaikki helpottuu ajan myötä ja päivien positiiviset hetket ovat parhaimmillaan todella palkitsevia. Muista, että kaikissa ammateissa on aina hyvät ja huonot puolensa. Se on täysin itsestäsi kiinni, kumpi painaa enemmän; työn negatiiviset vai positiiviset puolet.

Usein saan myös kuulla kysymyksiä liittyen piikkikammoisuuteen ja muutenkin lääkärin työssä kohdattaviin eritteisiin. Itselläni ei veri- tai piikkikammoa ole, mutta tiedän, että pelkästään minunkin vuosikurssiltani löytyy muutama ”ei-niin neulojen ystävä”. Meillä laskimoverinäytteen ottoa alettiin harjoittelemaan jo ensimmäisen vuoden neljännellä viikolla, eli nopeasti pääsee kokeilemaan ns. omia rajojaan. Itse en ole kuullut, että joku olisi näissä harjoitteluissa pyörtynyt tai voinut pahoin. Tottakai aina helpottaa, jos ei omaa tämän tyyppisiä kammoja, mutta itse en pidä niitä millään tavalla esteenä lääkikseen hakemiselle. Kaikkeen tottuu ja kaikkea oppii näkemällä ja tekemällä. Ketään ei myöskään pakoteta olemaan toisen neulatyyny/harjoittelupari, mutta toisaalta onhan sen tietenkin reilua antaa toisen harjoitella itsellään, jos itse harjoittelee toisella. Lääkiksessä pääsee kokemaan kaikenlaista, niin hyvässä kuin pahassakin, mutta mielestäni on hyvä, että jokainen osaa tulevaisuudessa asettua potilaan asemaan erilaisia testejä tehtäessä.

Lopuksi halusin vielä puhua lääkärin uran erilaisista mahdollisuuksista. On totta, että lääkiksestä valmistuu lääkäreitä, mutta lääkäreilläkin on monia erilaisia uravaihtoehtoja. Voit olla esimerkiksi yleislääkäri tai erikoislääkäri riippuen siitä, mikä erikoisala itseäsi kiinnostaa. (Netistä löytyy itseasiassa myös testi, joka voi auttaa sinua erikoisalaasi valitessa) Jos esimerkiksi pidät käsillä tekemisestä, voi kirurgian ala olla paikkasi. Myös monia ns. ”siisti sisätyö” -tyyppisiä erikoisaloja löytyy. Lääkärin uralla edetessä voit päästä ylilääkäriksi, jolloin pääset mukaan myös hallinnollisiin tehtäviin potilastyön lisäksi.

Sairaaloiden ja terveyskeskusten lisäksi lääkäreitä työskentelee myös monilla muilla aloilla. Jotkut löytävät paikkansa tieteen puolelta ja päätyvät tutkimusten pariin, kun taas toiset kiinnostuvat enemmän farmakologiasta ja päätyvät työskentelemään erilaisiin lääkefirmoihin. Lääkärit voivat myös toimia vakuutusyhtiöissä vakuutuslääkäreinä tai muissa firmoissa konsultaatiohommissa. Lääkärin ammatti ei ole ollenkaan suppea, vaikka moni niin ehkä aluksi ajatteleekin. Jos päätät, että lääkis on sinun paikkasi, löydät varmasti myös oman paikkasi työelämässä.

Jos tämän postauksen lukemisen jälkeen haluat edelleen palavasti lääkikseen, mitä vielä odotat. Aloita urakka unelmiesi opiskelupaikkaa varten jo tänään.

Mahtavaa uutta viikkoa!

- Katja

Katja

23-vuotias kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Tampereelta. Vapaa-aikani kuluu kavereiden, salin, koirani ja Netflixin parissa. Tule mukaan seuraamaan matkaani unelmieni opiskelupaikassa. Lisää lääkiselämää instagramissa @katjusa1 ja @kk_studygram01

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää