Monia kliinisiä harjoitteluja jouduttiin keväällä perumaan, mutta onneksi nyt tänä syksynä olemme vihdoin päässeet niitä kokemaan. Dissektioiden lisäksi, pääsimme harjoittelemaan EKG:n ottamista ja tulkitsemista sekä sydämen ja keuhkojen kuuntelua. Pakko myöntää, että paljon oli unohtunut keväältä, joten EKG:n ottaminen ja tulkitseminen tuntui aluksi melko haastavalta. Lopulta se kuitenkin onnistui hyvin, ja oli palkitsevaa huomata oma osaaminen tällaisissa todella rutiininomaisissa ja normaaleissa tutkimuksissa.

EKG:n jälkeen pääsimme opettelemaan sydämen ja keuhkojen kuuntelua sekä verenpaineen mittaamista manuaalisesti, ei siis sellaisen tavallisen automaattimittarin avulla. Sydäntä kuunnellaan neljän eri sydänläpän kohdalta, ja ne menevät itseasiassa hieman ristiin. Itse kuitenkin löysin vahvan sykkeen kaveriltani helposti kaikkien läppien kohdalta. Keuhkojen kuuntelun lisäksi kokeilimme keuhkojen palpoimista selästä. Tämä tapahtuu laittamalla kämmen, sormet hieman harallaan, selän päälle ja napauttelemalla esimerkiksi oman keskisormen nivelien väliin. Keuhkot kuulostavat erilaiselta, jos ne esimerkiksi ovat täyttyneet nesteellä. Tunnustelimme myös toisiltamme isot valtimot niin kaulalta, käsistä kuin jaloistakin.

Sydämen ja keuhkojen kuuntelu sujui hyvin, mutta verenpaineen mittaus ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu. Verenpaine mitattiin pumppaamalla mansetti tiukaksi potilaan käden ympärille käsikäyttöisellä pumpulla, samalla kun pidettiin stetoskooppia arteria brachialiksen (olkavarsivaltimo) kohdalla. Pumppausta jatkettiin, kunnes sykettä ei enää tuntunut/kuulunut. Tämän jälkeen ilmaa alettiin hiljalleen päästää ulos, jolloin mansetti alkoi löystymään. Verenpaineen arvot nähtiin elohopeaa sisältävästä mittarista. Systolinen arvo (yläpaine) saatiin katsomalla mittaria, silloin kun syke alkoi tuntumaan/kuulumaan uudelleen. Diastolinen arvo (alapaine) taas saatiin siitä kohdasta, jossa syke ei enää tuntunut. Tällöin valtimo oli taas kokonaan auki. En ole vielä asiassa mikään ekspertti, mutta uskon osaavani tehdä sen, jos paikalta ei löydy automaattimittaria.

Näiden kliinisten harjoitusten lisäksi pääsin hutulaisteni kanssa harjoittelemaan itsenäisesti ultraamista. Meistä yksi osasi onneksi käyttää konetta jo valmiiksi, sillä meillä muilla ei ollut hajuakaan eri asetuksista. Katsoimme eri valtimoita, olkapäätä, vatsaa ja sydäntä. Oli todella siistiä nähdä sydämen läppien toiminta ruudulta. Ihmisen elimistö on kyllä yksi älyttömän mielenkiintoinen kokonaisuus.

Nämä ovat juuri niitä hetkiä, kun pystyn 100 % sanomaan olevani unelmieni opiskelupaikassa. Kaikki ne pitkät ja rasittavat opiskelukuukaudet eivät enää tunnu miltään. Tämä opiskelupaikka oli NIIN niiden arvoista.

Hyvää alkavaa viikkoa!

- Katja

Katja

23-vuotias kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Tampereelta. Vapaa-aikani kuluu kavereiden, salin, koirani ja Netflixin parissa. Tule mukaan seuraamaan matkaani unelmieni opiskelupaikassa. Lisää lääkiselämää instagramissa @katjusa1 ja @kk_studygram01

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Suvi H

Vinkit valmennuskurssin hyödyntämiseen

Miten saada kaikki hyöty irti lääkiksen valmennuskurssista? Tässä minun vinkit lääkiksen valmennuskurssin hyödyntämiseen. Tule paikalle Neuvo kuulostaa itsestään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

”Seniorihakijana” lääkikseen?

Sellainen taidan nyt virallisesti olla, ”seniorihakija”. Keskustelupalstoilla kanssapyrkijät kyselevät anonyymisti, että ”onko 23 vuotiaana ihan liian vanha jos nyt pääsee...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kanylointia ja potilaskohtaamisia

Neste- ja elektrolyyttitasapaino -jaksoa on nyt kulunut pari viikkoa, ja opiskelut ovat pikkuhiljaa alkaneet lutviutua. Saimme tällä viikolla tulokset ennaltaehkäisy -jakson tentistä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Vinkit toimivaan lukusuunnitelmaan

Lukusuunnitelman laatiminen kokeisiin valmistautuessa on ollut mulle aikaa vievien kilpaharrastusten takia jo ala-asteelta lähtien pakollinen juttu. Kun aikaa on ollut rajallisesti tarjolla, on se...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti tehty ja taas olisi yksi jakso lääkiksessä pulkassa. Vaikka tämä ensimmäinen jakso olikin lyhyt, tuntuu silti oudolta että neljä...

Lue lisää