Anestesiologiaa

Viimeiset kaksi viikkoa hujahti anestesiologian parissa. Anen viikoista ensimmäinen on leikkaussaliviikko ja toinen simulaatioviikko. Viime viikolla leikkaussaliaamuina seurasin anestesiologia ja harjoittelin hänen johdollaan anestesiologian kulkua ja elintoimintojen monitorointia. Pääasiassa leikkaukset tehtiin yleisanestesiassa, eli potilas nukutettiin ja hänen hengityksensä turvattiin koneellisesti. Opinkin todella paljon elintoimintojen monitoroinnista ja seuraamisesta, anestesian ylläpidosta lääkkein ja mm leikkauksen aiheuttamien vasteiden hallinnasta ventilaatiosta, verenpaineesta, sydämen pumppausfunktiosta ja sedaation syvyydestä huolehtimalla. Sain myös itse tehdä joitain anestesiologin perustehtäviä kuten kanyloida laskimoita, varmistaa hengitystie intuboimalla, ventiloida paljetta painelemalla ja ekstuboida eli poistaa intubaatioputken. Lisäksi seurasin joitain toimenpiteitä kuten olkapääleikkauksessa olkapään puudutusta, epiduraalikatetrin asettamista ja toki leikkaukset joissa olin mukana tarjosivat myös kirurgista oppia. Kirsikkana kakun päällä oli viimeperjantainen sektio, jossa pääsin näkemään vauvan syntymän!

Tässä mä leikkaussalivalmiina

Tällä viikolla taas harjoiteltiin pienryhmissä elvytystä ja kriittisesti sairaan potilaan hoitamista simulaatioin. Potilaana toimi nukke, jolta saattoi auskultoida sykettä ja hengitysääniä, tunnustella pulsseja, mitata happisaturaatiota, seurata ventilaatiota, mitata verenpainetta, rekisteröidä EKG:a ja jota saattoi jopa haastatella. Nuken pystyi myös kanyloimaan ja asettamaan sille vaikkapa larynxmaskin. Saimme aina esitiedot potilaasta ja sitten pääsimme tositoimiin -pyrimme hoitamaan nuken akuutin tilan stabiiliksi ja harjoittelimme elvytystä. Jokaisen simulaation jälkeen keskustelimme ryhmässä opettajan johdolla potilastapauksesta ja toimimisestamme tilanteessa. Tavoitteena oli lääketieteellisten asioiden oppimisen lisäksi myös ryhmässä toimimisen taidot ja esimerkiksi johtaminen. Mulle tämä opetusmuoto oli todella antoisa ja tärkeä: opin valtavasti ja sain paljon mielenrauhaa ja itseluottamusta tällaisista vaikeammista ja vakavammista tilanteista joihin joutumista aiemmin jännitin kovasti.

Anen lokikirja -paperimeiningillä mennään tämäkin kurssi

Kuluneet kaksi viikkoa oli kyllä todella tiiviit ja hektiset, mutta sitäkin antoisammat ja aidosti mielenkiintoiset. Koulu oli rankkaa mutta kivaa! Oli erityisen kivaa päästä soveltamaan kaikkea ahkerasti opiskeltua käytännössä ja testaamaan ja syventämään taitojaan. Päällimmäinen fiilis on tosi hyvä, jäi hyvä mieli jatkoon! Ensi viikolla sitten palataan kirurgian pariin, mulla on luvassa plastiikka ja yleiskirran osastoviikko. Odotan sitäkin kiinnostuneella mielellä 🙂