Lääketiede  •  17.05.2020

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis puolet jo takanapäin. Siis mitä? Miten olen jo puolivälissä valmistumiseen? Hurjaa!

Ymmärrys siitä, että 3/6 tosiaan tarkoittaa jo puoliväliä ja siitä, että olen itse jo opiskellut kolme täyttä vuotta on tuntunut kummalta. Osaltaan poikkeuskevät on hieman hämärtänyt tätäkin ajantajua kun klinikkakevät jäi lyhyeksi ja vaihtui kotoa opiskeluun etäyhteyksien avulla. Mutta näin se on, syksyllä alkaa jo neljäs lääkisvuosi!

Kolmoseen mahtui taas paljon kaikenlaista. Ja varsinkin klinikan alun jälkeen ja sisätautien kurssin opiskelleena huomaa itsessään taas aivan todella selvästi kuinka paljon sitä on taas oppinut vain yhedssä vuodessa. Silti jännittää aloittaa ensimmäinen amanuenssuuri -osaanko käytännössä sittenkään mitään? Odotan kuitenkin varsin innokkaasti käytännön hommiin pääsemistä etenkin nyt kun ei pariin kuukauteen ole sairaalaelämää päässyt näkemään.

Muita tämän lukuvuoden kohokohtia ovat olleet lääketieteen kandidaatin arvon saaminen, kurssimatkamme Pietariin ja yhteiskurssin hautajaiset, pohjoismaiden lääkisopiskelijoiden konferenssi FINO Islannissa ja ensimmäiset klinikkapäivät, hajautukset ja päivystysharjoittelut. (Psst! Lähes kaikista näistä löytyy tänne blogiin kirjoittelemiani muistoja ;)) Kaikkien näiden hienojen kokemusten ansiosta olen taas vähän paremmin perillä siitä, minkälainen lääkäri haluan tulevaisuudessa olla. Ehkä sisätaudit ei ole se mun omin ala, mutta todella kiinnostava lähköpaikka se on ollut.

Loppuun toivotan vielä todella isot onnittelut lääkispaikan todistuskiintiöstä saaneille ja vielä sitäkin isommat tsempit pääsykokeeseen meneville. Pidän teille kaikille peukkuja, pidätte vaan pään kylmänä ja luotatte itseenne kummallisesta uudesta koejärjestelystä huolimatta!

Kirjottelen tässä vielä kesän työnäkymistä erikseen kun pääsen amanuenssuurin makuun paremmin. Ihanaa kesää kaikille!

Etätyöskentely näytti kutakuinkin tältä tämän kevään. Kohta vaihtuu taas tietokoneen ruudun potilastapaukset ja Zoom-webinaarit valkotakkiin ja osastolla kiertämiseen!

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂