Lääketiede  •  06.10.2019

Ensimmäiset viikot lääkiksessä

Ei tätä meinaa vieläkään uskoa. Ensimmäiset 1,5 kuukautta takana unelmieni opiskelupaikassa, enkä voisi olla onnellisempi. Kävin kaksi kertaa Helsingin syyskuun viptakuukurssin eli pääsin sisään toisella hakukerralla. Ensimmäisellä kerralla hain Helsinkiin ja toisella Tampereelle ensimmäisenä hakukohteena.

Meillä Tampereella koulu alkoi 19.8., mutta ensimmäiset 3 viikkoa oli Johdanto-jaksoa eli kevyempi laskeutuminen opiskelun maailmaan.

Pakko myöntää, että lääkiksen ovista sisään kävely ensimmäisenä päivänä oli todella pelottavaa ja jännittävää, mutta kaikki olivat todella mukavia ja hutut eli kakkosten hupitutorit olivat jopa muodostaneet kunniapolun etuoville, jossa he taputtivat ja antoivat ylävitosia hurraten meille ykkösille. Ainakin Tampereella hutujen mukaan lääkis on yksi suuri perhe ja tämä tuli todistettua jo ensimmäisenä päivänä. Opiskelijat ja opettajat pitävät meitä nuorempina kolleegoina heti alusta lähtien.

Johdanto-jaksossa meillä oli luentoja opiskelusta, lääkärin etiikasta ja työskentelymahdollisuuksista. Meillä oli paneeleja lääkärien ja potilaiden kanssa, opimme ensiapua mm. elvytystä ja defibrillaattorin käyttöä, painesiteen ja niskatuen laittoa sekä miten antaa adrenaliinipistos allergiakohtauksissa.

Pääsimme jopa seuraamaan osastolla parin potilaan lääkärikäyntiä jo ensimmäisellä viikolla. Haastattelimme potilasta ja seurasimme lääkärin ja potilaan yhteistä vuorovaikutusta. Itse pääsin Taysin neurologian osastolle seuraamaan osastonylilääkärin työskentelyä.  Kaikki nämä vain lisäsivät intoani ja näyttivät minulle olevani oikealla alalla.

Tampereella, kuten myös esim. Helsingissä,  on suuressa käytössä PBL eli problem based learning -menetelmä. Tämä tarkoittaa opiskelua noin 10 hengen ryhmissä, ja asioita käsitellään ongelmien kautta. Ongelma voi olla esim. jokin lakiasia, kuten verensiirrosta kieltäytyminen, tai käydään läpi jokin sairastapaus, minkä jälkeen ryhmän henkilöt alkavat heittelemään ideoita aiheeseen liittyen ns. aivoriihessä. Sihteeri kirjoittaa ryhmän jäsenten sanomia ajatuksia lapuille ja lopuksi näistä muodostetaan mind mapin tyylisiä kokonaisuuksia taululle.

Kokonaisuuden avulla luodaan oppimistavoitteet ryhmälle, esim. proteiinisynteesi, kantasolut, solujen erilaistuminen tai milloin lääkärin tahto menee potilaan tahdon edelle. Ryhmä opiskelee asiat omalla ajallaan ja seuraavalla kerralla opitut asiat käydään yhdessä läpi ennen uuden ongelman käsittelyä. Itse olen pitänyt tästä paljon ja koen sen hyvänä opiskelutapana luentojen ohella.

Ensimmäisellä viikolla oli tutustumisillan lisäksi avajaisbileet ja toogabileet. Tämänkin jälkeen on ollut yhteisiä tapahtumia, kuten Mehiläisen järjestämä Honey Cup jalkapalloturnaus,  lähes joka viikko omien huturyhmien illanviettojen lisäksi. Hauskaa on ollut ja uusilta kavereilta ei ole kukaan säästynyt. Ikäeroista ja taustoista huolimatta kaikilla meillä on kuitenkin sama tavoite: olla hyvä lääkäri.

Siinä kaikki tällä kertaa. Pysykää kuulolla. Ensi postauksessa mm. Solu-jaksosta, ensimmäisistä labratöistä ja verinäytteenotosta.

Katja

Katja K.

Katja K

24-vuotias neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Tampereelta. Vapaa-aikani kuluu kavereiden, salin, koirani ja Netflixin parissa. Tule mukaan seuraamaan matkaani unelmieni opiskelupaikassa. Lisää lääkiselämää instagramissa @katjusa1 ja @kk_studygram01