Olen nyt pian suorittanut kaksi viikkoa psykiatrian kliinisestä harjoittelusta. Sijoitukseni on ollut lähikaupungin psykoosityöryhmä eli toisin sanoen avohuolto: potilaat ovat tulleet poliklinikalle joko kotoaan tai asuntolasta, jossa osa heistä on asunut.


Nämä kaksi viikkoa on mielestäni ollut todella rentoja. Olen saanut nähdä erilaisia skitsofrenia ja harhaluuloisuushäiriö –potilaita. Lisäksi olen nähnyt kaksisuuntaisia mielialahäiriöpotilaita sekä persoonallisuushäiriöpotilaita. Eilen pari potilasta oli peruuttanut vastaanottoaikansa, joten lääkäri kysyi, mitä haluan oppia psykiatriasta –hänellähän oli nyt ylimääräistä aikaa opettaa minua. Puolitoista tuntia vierähti nopeasti kysellessäni persoonallisuushäiriöistä, psykoterapioista ja käytetyimmistä lääkkeistä, joita hän potilaille määrää.


On ollut myös kiva, kun päivät ovat loppuneet jo melko aikaisin, joten olen ehtinyt kotiin vielä lukemaan. Laskinkin, että enää reilu kuusi viikkoa psykiatrian tenttiin, joka on ensimmäinen kolmesta tenttirupeaman tenteistä. Psykiatrian tentistä neljän päivän päästä on neurologian tentti ja siitä neljän päivän päästä on korva-nenä-kurkku –tautien tentti. Ja kymmenen viikkoa enää aikaa ensimmäisen lääkärikesän alkuun.


Psykiatria on ollut mielestäni ihan mielenkiinoista, mutta ei missään nimessä niin mielenkiintoista, että sitä erikoisalana harkitsisin. Psykiatrissa korostuu potilaan kanssa keskustelu, sillä mitään status-tutkimuksia ei psykiatriassa tehdä. Vastaanottoajat ovat olleet tunnin pituisia, joten lääkärillä on mielestäni oltava hyvät valmiudet jaksaa kuunnella potilasta koko tämän ajan. Itse huomaan pitkästyväni kuunnellessani potilasta näin kauan, vaikka itse aihe olisikin mielenkiintoista. Joten ehkä tämä on jo ihan hyvä syy, miksi minun ei kannata psykiatriaan erikoistua.


Ensi viikolla on vielä vuorossa viimeinen psykiatrian kliininen harjoittelu viikko. Minut on sijoitettu nuorisopsykiatrian osastolle, jonka olen kuullut olevan ihan  opettavainen viikkoa :)


Kivaa alkanutta viikkoa!
-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Suvi H

Vinkit valmennuskurssin hyödyntämiseen

Miten saada kaikki hyöty irti lääkiksen valmennuskurssista? Tässä minun vinkit lääkiksen valmennuskurssin hyödyntämiseen. Tule paikalle Neuvo kuulostaa itsestään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

”Seniorihakijana” lääkikseen?

Sellainen taidan nyt virallisesti olla, ”seniorihakija”. Keskustelupalstoilla kanssapyrkijät kyselevät anonyymisti, että ”onko 23 vuotiaana ihan liian vanha jos nyt pääsee...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kanylointia ja potilaskohtaamisia

Neste- ja elektrolyyttitasapaino -jaksoa on nyt kulunut pari viikkoa, ja opiskelut ovat pikkuhiljaa alkaneet lutviutua. Saimme tällä viikolla tulokset ennaltaehkäisy -jakson tentistä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Vinkit toimivaan lukusuunnitelmaan

Lukusuunnitelman laatiminen kokeisiin valmistautuessa on ollut mulle aikaa vievien kilpaharrastusten takia jo ala-asteelta lähtien pakollinen juttu. Kun aikaa on ollut rajallisesti tarjolla, on se...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti tehty ja taas olisi yksi jakso lääkiksessä pulkassa. Vaikka tämä ensimmäinen jakso olikin lyhyt, tuntuu silti oudolta että neljä...

Lue lisää