Tänään oli kevään viimeinen päivä sairaalalla, tarkemmin infektiotautien osastolla, jossa tämä viikko on kulunut. Huomenna on tentti, ja sitten alkaa kesäloma.

Kulunut lukuvuosi on ollut yhtä aikaa opettavainen ja hauska, mutta myös raskas. Vaikka lääkisopiskelu on todella mielenkiintoista ja hauskaa, ei se aina ole kovin helppoa. Opeteltavaa asiaa on vaikka kuinka paljon, ja jos alkaa vertailemaan omaa osaamistaan muihin, ei tilanne aikanakaan helpotu. Myönnän, että olen itse ainakin nyt kevään aikana monta kertaa miettinyt, miten muut osaavat paljon enemmän kuin minä, vaikka todellisuudessa en edes tiedä kuinka paljon muut todellisuudessa osaavat. Vertailu muihin lisää ainoastaan omaa stressiä, joten yritän jatkossa välttää sitä viimeiseen asti. Kuten sanoin, opiskeltavaa riittää lääkiksessä niin paljon kuin itse vain jaksaa opiskella. Sitten pitäisi vapaa-ajalla ehtiä olemaan poikaystävän kanssa, liikkumaan, näkemään joskus kavereita ja niin edelleen. Olen itse saanut mielestäni järjestettyä oman ajankäyttöni niin, että aikaa on jäänyt kaikelle tarpeeksi, mutta osaan kuvitella, että moni saattaa kokea riittämättömyyden tunnetta kaiken opeteltavan asian edessä. Tämä vain muistutuksena siitä, että aina ei kaikki lääkiksessäkään ole vain helppoa ja kivaa!

Mutta sitten niin kivoihin juttuihin. Tällä viikolla tuli tutkittua kevään viimeinen potilas. Potilastekstiä kirjoittaessa havahduin siihen, kuinka helppoa tekstin kirjoittaminen oli, jos vertaan esimerkiksi tammikuun alussa olleeseen tilanteeseen. Enää ei tarvitse miettiä, mitä asioita tulee mihinkin kohtaan, vaan tekstin kirjoittaminen käy paljon nopeammin ja sujuvammin. Ja vaikka minulla onkin hieman stressiä tentistä, niin tajusin myös tänään tenttialuetta lukiessa, kuinka paljon olen kevään aikana oppinut. Se on aika palkitseva tunne!

Nyt vielä viimeiset kertaukset ennen tenttiä. En sinänsä epäile omaa osaamistani, sillä mielestäni minun tiedoillani pitäisi tentti läpäistä. Sen sijaan pelkään, että tentissä kysytään epäolennaisia ja pikkutarkkoja asioita, jolloin perustiedoista ei ole mitään hyötyä. Tämän takia vihaan monivalintatenttejä. No eipä auta muu kuin toivoa parasta. Huomenna alkaa onneksi kesäloma!

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Miksi hakea lääkikseen?

Studia-messut ovat taas täällä, ja moni varmasti kiertelee messuilla miettien mitä tulevaisuudeltaan oikeasti haluaa. Suosittelen käymään Valmennuskeskuksen pisteellä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Arki lääkiksen lähikurssilla

Tavallinen viikko syyskuun päiväkurssilla sisältää yhtenä päivänä kolmen tunnin verran fysiikan opetusta ja toisena päivänä kolme tuntia kemian...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Tällä viikolla olen

Parina viime viikkona koulussa on ollut vähemmän kontaktiopetusta ja enemmän itse opiskelua kuin luentoviikkoina. Kuitenkin melkein joka päivä on ollut joku pakollinen harkka minkä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Ella

Lastenpsykiatrian viikko

Tämä viikko on kulunut lastenpsykiatrilla. Viime keväänä meillä oli psykiatrian kurssi, mutta tämä lastenpsykiatria oli jätetty lastentautien kurssin yhteydessä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Muutto uuteen kaupunkiin

Voin sanoa, että pääsykoetulosten tuottaman shokin hieman laannuttua seurasi toinen shokki: 6 viikon päästä koittaisi muutto omilleen ja vielä UUTEEN KAUPUNKIIN. Vaikka...

Lue lisää