Tänään oli kevään viimeinen päivä sairaalalla, tarkemmin infektiotautien osastolla, jossa tämä viikko on kulunut. Huomenna on tentti, ja sitten alkaa kesäloma.

Kulunut lukuvuosi on ollut yhtä aikaa opettavainen ja hauska, mutta myös raskas. Vaikka lääkisopiskelu on todella mielenkiintoista ja hauskaa, ei se aina ole kovin helppoa. Opeteltavaa asiaa on vaikka kuinka paljon, ja jos alkaa vertailemaan omaa osaamistaan muihin, ei tilanne aikanakaan helpotu. Myönnän, että olen itse ainakin nyt kevään aikana monta kertaa miettinyt, miten muut osaavat paljon enemmän kuin minä, vaikka todellisuudessa en edes tiedä kuinka paljon muut todellisuudessa osaavat. Vertailu muihin lisää ainoastaan omaa stressiä, joten yritän jatkossa välttää sitä viimeiseen asti. Kuten sanoin, opiskeltavaa riittää lääkiksessä niin paljon kuin itse vain jaksaa opiskella. Sitten pitäisi vapaa-ajalla ehtiä olemaan poikaystävän kanssa, liikkumaan, näkemään joskus kavereita ja niin edelleen. Olen itse saanut mielestäni järjestettyä oman ajankäyttöni niin, että aikaa on jäänyt kaikelle tarpeeksi, mutta osaan kuvitella, että moni saattaa kokea riittämättömyyden tunnetta kaiken opeteltavan asian edessä. Tämä vain muistutuksena siitä, että aina ei kaikki lääkiksessäkään ole vain helppoa ja kivaa!

Mutta sitten niin kivoihin juttuihin. Tällä viikolla tuli tutkittua kevään viimeinen potilas. Potilastekstiä kirjoittaessa havahduin siihen, kuinka helppoa tekstin kirjoittaminen oli, jos vertaan esimerkiksi tammikuun alussa olleeseen tilanteeseen. Enää ei tarvitse miettiä, mitä asioita tulee mihinkin kohtaan, vaan tekstin kirjoittaminen käy paljon nopeammin ja sujuvammin. Ja vaikka minulla onkin hieman stressiä tentistä, niin tajusin myös tänään tenttialuetta lukiessa, kuinka paljon olen kevään aikana oppinut. Se on aika palkitseva tunne!

Nyt vielä viimeiset kertaukset ennen tenttiä. En sinänsä epäile omaa osaamistani, sillä mielestäni minun tiedoillani pitäisi tentti läpäistä. Sen sijaan pelkään, että tentissä kysytään epäolennaisia ja pikkutarkkoja asioita, jolloin perustiedoista ei ole mitään hyötyä. Tämän takia vihaan monivalintatenttejä. No eipä auta muu kuin toivoa parasta. Huomenna alkaa onneksi kesäloma!

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Seuraava askel

Tulokset ensimmäisestä vaiheesta tulivat. Onnittelut kaikille, jotka pääsitte toiseen vaiheeseen, voitte olla ylpeitä itsestänne. Jatkakaa opiskelua toiseen vaiheeseen, mutta...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Viimeinen viikko H-hetkeen

Moikka, nyt on tasan viikko jäljellä siihen hetkeen, jota varten koko tämä 9 kuukautta on luettu. Kokeen järjestäminen etänä jo itsessään aiheutti motivaatiotason...

Lue lisää