Kävin keskiviikkona TYKSissä lasten syöpä- ja veritautien osastolla pitämässä nallesairaala vastaanottoa muutaman muun opiskelijan kanssa. Kokemus oli todella rikastuttava ja hieno niin meille nallelääkäreille kuin osaston lapsillekin.

Heidän pehmoleluillaan oli monesti leukemia tai jokin vakava vamma, aivan kuten lapsilla itselläänkin. Nalleja hoideettiin sairaalalta saamillamme välineillä, joihin kuului verinäyte putkia, erilaisia letkuja joista en itsekään tiennyt kauheasti ja laastareita. Alkuun mua jännittikin kovasti että osaanko olla uskottava kun en itse vielä tiedä paljoa kun taas nuo lapset kokevat isoja hoitoja päivittäin. Onneksi kaikki meni ihan hyvin ja kaikkien nallukoiden oireita saatiin vähintäänkin helpotettua ja oloa parannettua. Myös yksi koira synnytti kolme tervettä pentua (en muista että mulla olisi pienenä ollut synnyttäviä pehmoleluja? :D).

Käynti olikin siis korvaamatonta kokemusta monella tavalla. Emme vielä pääse moneen vuoteen koulun puolesta tekemisiin lasten kanssa eikä varsinkaan näin sairaiden lasten. Siksi oli hienoa kohdata heitä ja saada kokemusta heidän kanssaan toimimisesta. Heidän tilanteensa sai myös taas kunnioittamaan omaa terveyttä ja arkisia asioita kuten omaa kotia (vrt. osasto), perhettä ja tätä opiskelupaikkaa. Helposti unohtaa olla niistä onnellinen ja kiitollinen kun tentti lähestyy tai tiskivuori kasvaa, mutta pitäisi aina muistaa etteivät nekään asiat ole itsestään selvyyksiä ja että on monia, jotka ottaisivat moiset huolet omiensa tilalle koska vaan.

Näissä tunnelmissa kohti uutta alkavaa viikkoa!

 

-Anna

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu :)

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Suvi H

Vinkit valmennuskurssin hyödyntämiseen

Miten saada kaikki hyöty irti lääkiksen valmennuskurssista? Tässä minun vinkit lääkiksen valmennuskurssin hyödyntämiseen. Tule paikalle Neuvo kuulostaa itsestään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

”Seniorihakijana” lääkikseen?

Sellainen taidan nyt virallisesti olla, ”seniorihakija”. Keskustelupalstoilla kanssapyrkijät kyselevät anonyymisti, että ”onko 23 vuotiaana ihan liian vanha jos nyt pääsee...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kanylointia ja potilaskohtaamisia

Neste- ja elektrolyyttitasapaino -jaksoa on nyt kulunut pari viikkoa, ja opiskelut ovat pikkuhiljaa alkaneet lutviutua. Saimme tällä viikolla tulokset ennaltaehkäisy -jakson tentistä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Vinkit toimivaan lukusuunnitelmaan

Lukusuunnitelman laatiminen kokeisiin valmistautuessa on ollut mulle aikaa vievien kilpaharrastusten takia jo ala-asteelta lähtien pakollinen juttu. Kun aikaa on ollut rajallisesti tarjolla, on se...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti tehty ja taas olisi yksi jakso lääkiksessä pulkassa. Vaikka tämä ensimmäinen jakso olikin lyhyt, tuntuu silti oudolta että neljä...

Lue lisää