Olen täällä blogissa hehkuttanut klinikkaan siirtymistä jo jonkin verran, anteeksi siitä. Opiskelun siirtyminen sairaalaan on kuitenkin todella suuri muutos; seuraava kevät tulee olemaan ainutkertainen, kun kaikki on uutta ja vierasta. Vähän niin kuin ensimmäinen syksy lääkiksessä, sillä erotuksella, että Tyksiin on paljon helpompi eksyä kuin medisiinaan, jossa suurin osa ensimmäisen syksyn opetuksesta oli. Mutta nyt asiaan; seuraavia asioita odotan kovasti klinikalta.

Odotan potilaiden tutkimista. Ensimmäisen oikean potilaan me tutkisimme jo syksyllä, mutta klinikalta odotan, että potilaiden tutkimisesta tulee rutiinia. Rutiinilla tarkoitan sitä, että itselle syntyisi jonkinlainen järjestys, jota noudattamalla tulee kaikki sisätautiset tutkimukset tehtyä, eikä koko ajan pidä miettiä, että mikäköhän tutkimus jäi taas tekemättä.

Odotan, että opin paljon kaikkea uutta käytännön lääketieteestä. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta ovat olleet melko teoriapainotteisia, ja käytännön harjoittelut ovat jääneet paljon vähemmälle. Nyt klinikassa toivon oppivani esimerkiksi sydämen auskultaation ihan kunnolla niin, että oikeasti pystyn erottamaan ja tunnistamaan kaikki normaalit ja ei-normaalit sydänäänet. Pitää varmaan jo joululomalla hieman harjoitella, sillä ensimmäinen osasto, jonne menen tammikuussa, on juurikin kardiologian osasta (sydänosasto).

Meidän vuosikurssi on jaettu noin 9-10 hengen klinikkaryhmiin, joiden kanssa ollaan yhdessä koko kevät luentoja lukuun ottamatta. Klinikkaryhmän kanssa mennään siis aina samalle osastolle osastoviikkojen aikana, joita kevääseen mahtuu yhteensä 12 viikkoa. Onneksi mun ryhmässä on ihan mukavia ihmisiä, joten keväästä tulee varmasti todella kiva ja opettavainen. Toivon, että klinikassa asiat jäisivät mieleen eri tavalla, kun näkee itse ne potilaat, joilla tietyt vaivat ovat. Nelosen jälkeen saa nimittäin työskennellä sairaalassa lääkärin sijaisena, ja silloin pitäisi ihan oikeasti jo osata jotakin. 1,5 vuotta aikaa siis opetella ja oppia!

Ja nyt päällimmäisenä odotan vain, että mikrobit ja ihminen –kurssi olisi ohi, ja pääsisin sinne klinikkaan (tietty joululoman lomailen sitä ennen todella mielellään ;) )

-Ella

 

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää