Otsikon sanat saattavat kuulostaa aivan heprealta sellaisen korvaan, joka ei vielä ole niin perillä lääketieteen opiskelusta. Mua ainakin itse ärsyttäisi lukea blogia, jossa esiintyy paljon sellaisia sanoa, joita en itse ymmärrä, joten siitä syystä yritän välttää vaikeiden lääketieteellisten sanojen käyttöä täällä blogissa. Ja vaikka periaatteessa tietäisikin, mitä preklinikalla ja klinikalla tarkoitetaan, niin ajattelin tässä postauksessa kertoa niistä vähän lisää.

Preklinikka tarkoittaa siis lääkiksen ensimmäisiä vuosia; aikaa jolloin opiskelu ei vielä tapahdu sairaalalla. Turun lääkiksessä prekliininen vaihe kestää 2,5 vuotta, eli toisin sanoen sairaalaan siirrytään kolmannen vuoden joulun jälkeen. Prekliinisessä vaiheessa opiskelu koostuu pääosin teorialuennoista. Solubilsaa, anatomiaa, fysiologiaa, patologiaa eli tautioppia ja farmakologiaa – siinä joitain aihealueita, joita prekliinisen vaiheen aikana on tullut opiskeltua. Luentojen lisäksi prekliiniseen vaiheeseen kuuluu harjoitustöitä pienemmissä harkkaryhmissä, ja joitain ryhmätöitä ja niiden esittämistä muulle vuosikurssille. Preklinikassa opiskelu on siinä mielessä kevyempää, että pakollista opetusta on vähemmän, ja jotkin päivät saattavat olla todella lyhyitä (esimerkiksi yksi kahden tunnin luento päivässä). Toisaalta opiskeltava asia on todella teoriapainotteista, joten opiskeltavaa riittää, ja vaikka koko ajan olisi lukemassa, niin kaikkea ei siltikään voi ikinä oppia. Mutta näinhän se menee lähes joka asiassa, ja onneksi kaikkea ei edes tarvitse oppia :)

Solubilsan lukemista ensimmäisenä syksynä

Kuten jo sanottu, klinikka alkaa kolmannen vuoden keväällä. Aloitamme kliinisen vaiheen sisätautien kurssilla, jossa opetus on järjestetty niin, että yksi viikko ollaan ja opitaan teoriaa luennoilla ja sen jälkeen ollaan kaksi viikkoa sairaalan osastoilla. Sairaalassa osallistutaan potilaskiertoihin, tutkitaan itsenäisesti potilaita, seurataan erillaisia mahdollisia toimenpiteitä ja niin edelleen. Tässä kaikki, mitä klinikasta osaan tällä hetkellä sanoa, ja mitä yliopiston sivuilta löysin. Joka tapauksessa klinikassa opiskelu muuttuu paljon käytännönläheisemmäksi ja ihmiskeskeisemmäksi, sillä potilaita tulee näkemään joka päivä. Olen myös kuullut, että klinikassa aikaisemmin opitut asiat jäävät mieleen paljon paremmin, kun itse pääsee näkemään ja tekemään asioita. Tästä en tiedä, mutta sekin selviää puolen vuoden päästä.

Vielä pitkä matka klinikkaan… Tä kuva on otettu ensimmäisen vuoden terveyskeskuspäivästä :)

Innolla odotan jo sairaan siirtymistä ja sen mukana tuomia haasteita, jännittäviä hetkiä ja onnistumisen tunteita. Vielä pitäisi kuitenkin jaksaa puoli vuotta preklinikkaa, mutta jos aika menee yhtä nopeesti, kun se aina muutenkin menee niin pian mun vuosikurssi on se, joka eksyilee ja harhailee ensimmäisiä kertoja Tyksin ja muiden lähialueiden käytävillä. :D

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää