Olen jo aikaisemmin kertonut, että olen Turun valmennuskursseilla tuutorina yhdessä kurssikaverini kanssa. Tehtäviimme kuuluu valvoa harjoituskokeita, pitää lyhyitä infoja eri aiheista, ja lisäksi yritämme kovasti kannustaa ja tsempata kurssilaisia. Harjoituskokeiden yhteydessä kurssilaisilla on aina mahdollisuus esittää kysymyksiä meille tuutoreille, ja ajattelinkin nyt tuoda esille joitain esiin tulleita kysymyksiä, jos ne olisivat vaivanneet useammankin mieltä :)

Kannattaako mennä korottamaan esimerkiksi äidinkieltä, jotta saisi paremmat pisteet yo-todistuksesta, ja voisi mahdollisesti päästä sisään myös yhteispistekiintiössä?

Minun mielestä kannattaa miettiä, kuinka paljon aikaa on käytettävissä, ja riittääkö energiaa pääsykoelukemisen ohella opiskella esimerkiksi vielä sitä äidinkieltä. Itse kävin hakukeväänäni korottamassa juuri äidinkieltä, ja lisäksi kävin kirjoittamassa vielä pitkän ruotsin. Koin kuitenkin, että osasin jo sen verran hyvin fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, että voisin uhrata hieman aikaa muuhun opiskeluun. Toisaalta en panostanut korotettaviin aineisiin hirveästi, vaan menin vain yrittämään, jos sattuisin vaikka onnistumaan kokeissa. Lopulta en saanut äidinkieltä korotettua, mutta pitkästä ruotsista sain E:n, josta sain yhden pisteen enemmän yhteispistekiintiössä, kuin vuosi sitten kirjoittamastani lyhyen ruotsin L:stä. Tietenkin on eri asia, jos korotettavina aineina on fysiikka, kemia tai biologia, sillä silloinhan niihin lukeminen käy myös pääsykokeeseen lukemisesta.

Jos tuntuu, että ylioppilasarvosanojen korottaminen vie liikaa aikaa ja energiaa, niin ei kannata stressaantua turhaan; valintakoekiintiössä on myös täysin mahdollista päästä! Olen huomannut, että monet ajattelevat yhteispistekiintiön helpottavan sisäänpääsyä hirveästi, mutta itse uskon, että asia ei ole ihan niin. Joka tapauksessa pääsykokeen on mentävä hyvin, pääsi sitten yhteispistekiintiössä tai ei. Vaikka saisi täydet pisteet ylioppilastodistuksesta, ei valintakoe silti saa mennä huonosti päästäkseen sisään, sillä todella moni muukin ihminen saa täydet tai lähes täydet pisteet yo-todistuksesta. Kokeessa on siis onnistuttava joka tapauksessa!Itse pääsin juuri yhteispistekiintiössä, mutta olisin myös pääsyt pelkällä valintakokeella sisään.

Miten minulla meni valmennuskurssilla järjestettävät harjoituskokeet sekä simuloitu valintakoe?

Olin itse Valmennuskeskuksen maaliskuun kurssilla, ja meillä oli silloin kolme viiden tunnin harjoituskoetta sekä yksi simuloitu valintakoe. Muistaakseni sain valintakokeista aina joko hieman kurssin keskiarvoa paremman tuloksen tai sitten suunnilleen saman kuin keskiarvo. Minulle jäi usein harjoituskokeiden jälkeen sellainen tunne, että olin osannut ihan hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Huolimattomuusvirheitä minulla oli aina melko paljon, joista opinkin olemaan huolellisempi itse pääsykokeessa. Loppukeväästä järjestetty simuloituvalintakoe minulla meni todella huonosti. En osaa sanoa siitä sen enempää, koska en koskaan hakenut tarkastettuja vastauksia takaisin. Halusin vain nopeasti unohtaa huonosti menneen kokeen, mikä ei vaikuttanut mihinkään, ja keskittyä pääsykokeeseen paremmin. Ei siis kannata murehtia, jos harjoituskokeet eivät mene niin hyvin kuin toivoisi. Kannatta muistaa, että niissä tehdyistä virheitä voi vielä oppia, jotta pääsykokeessa onnistuu paremmin. Sain itse harjoituskokeista myös paljon hyvää harjoitusta jännittämiseen ja siihen, miten koetilanteessa kannattaa toimia.

Luinko pääsykokeeseen lukiessa ainoastaan yhtä ainetta päivässä, vai vaihtelinko eri aineiden välillä?

Minulla oli tapana aloittaa aamu aina laskemalla fysiikkaa tai kemiaa. Saatoin laskea esimerkiksi kolme tuntia fysiikkaa, kunnes minusta tuntui siltä, että on pakko vaihtaa ainetta, jotta jaksan jatkaa. Yleensä vaihdoin biologiaan siinä vaiheessa, kun en olisi enää yhtään jaksanut lukea, sillä bilsan (varsinkaan ihmisbiologian) lukeminen ei ollut minulle niin vastenmielistä tai raskasta. Uskon, että en olisi jaksanut lukea koko päivää pelkkää fysiikkaa, mutta tietenkin jokainen kokee nämä asiat eri tavalla. Kannattaa siis vain testata kaikkia vaihtoehtoja.

Jotta tästä postauksesta ei tule liian pitkää, niin kirjoitan vastauksia muihin usein kysyttyihin kysymyksiin taas ensi viikolla.

Lukutsempit sulle! :)

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää