Moi lukijat!

Ja erinomaisia talvipäiviä kaikille. Täällä Kuopiossa on ainakin täysi talvi, lunta ja pakkasta riittää. :)  Omalta osaltani viikonloppu alkoi jo nyt torstaina, kun huomenna ei mitään luentoja satu olemaan. Mielelläni vietän kyllä pitkiä viikonloppuja, en pistä ollenkaan pahakseni! ;) Lääkiksessähän on opiskelu luento-osallistumisen suhteen suhteellisen vapaata, eli lomaa/pidennettyjä viikonloppuja on muutenkin tarvittaessa helppo ottaa, harvat luennot kun ovat pakollisia. Asioiden itsenäisestä lukemisesta ja opettelusta joutuu tällöin tietenkin itse kantamaan vastuun.

Tällä viikolla elinanatomian harjoitustyössä tutkittiin kurkkua, nielua, kilpirauhasta ja korvia. Eli leikittiin ihan ekaa kertaa ”oikeaa” lääkäriä. Käytännössä pääsimme siis ensimmäistä kertaa aidoilla lääkärin välineillä – pikkupeileillä, puulastalla, otsalampulla, sierainlevittimellä ja muilla instrumenteilla – tutkimaan kyseisiä ruumiinaukkoja. Kuten arvata saattaa, tämä oli, paitsi mielenkiintoista, harjoitusvastustajan kannalta paikoin myös hiukan epämiellyttävää. Tavallista on, että esimerkiksi nielun tutkiminen peilien avulla hiukankin varomattomasti tai kovakouraisesti aiheuttaa tutkittavalle luonnollisen yökkäysrefleksin, miltä mekään emme parini kanssa välttyneet. Myös korvalamppua korvaan työntäessä sekä sieraimenlevittäjää käyttäessä saa olla varovainen. Parini nenäkarvat jäivät vahingossa parikin kertaa sen väliin, mihin hän ei ollut kovin tyytyväinen! ;) Mutta harjoitus tekee mestarin, ja omasta mielestäni oli ainakin todella mukavaa päästä kokeilemaan lääkärin hyvin tavanomaisia vastaanottotoimenpiteitä käytännössä parin kanssa. Ei se suoneen pistäminenkään ensi vuonna välttämättä ensimmäisellä kerralla osu nappiin, mutta kaikki nämä taidot varmasti hioutuvat ajan myötä sujuviksi, niin että syntyy se tuttu vaikutelma ammattitaitoisesta, asiansa osaavasta lääkäristä, johon potilaan on helppo luottaa. Tämä vaikutelma on varmasti tuttu jokaiselle lääkärin vastaanotolla joskus käyneelle, niin myös itselleni lapsuudesta saakka. Muistan edelleen käynnin erään nuoren naislääkärin vastaanotolla äidin kanssa lapsuudessa jonkinlaisen taudin kourissa. Tottunein ja asiantuntevin käsin lääkäri kokeili leuan imusolmukkeita, totesi niiden olevan turvoksissa, kuunteli hengitystä, tutki nielua ja teki näiden asioiden pohjalta johtopäätöksensä. Ja vielä nyt kahdenkymmenen vuoden päästäkin muistan, miten turvalliselta, osaavalta ja ammattitaitoiselta tuo lääkäri tuntui ja miten hyvin hän sairauteni myös hoiti.

Tällä viikolla oli myös latinan tentti. Meidänhän on pakko valita tutkintoon sisällytettäviksi viiden opintopisteen edestä valinnaisia opintoja, ja yksi kahden pisteen vaihtoehto on latinan kurssi. Valmistauduin kokeeseen toden teolla – opettelin luentomateriaaleja, kielioppia, sanoja ja sanojen taivutuksia orjallisesti ulkoa monta päivää, kunnes pari päivää ennen koetta kuulin joltain koulukaverilta, että kokeeseen saa ottaa mukaan niin luentomateriaalit kuin sanakirjankin. :D Voitte arvata, että koe oli minulle suorastaan lapsellisen helppo. Sinänsä en pane asiaa ollenkaan pahakseni, vaikka luinkin todennäköisesti ”ylimääräistä”. Tiesinpähän kerrankin 100% varmuudella jo kokeesta lähtiessäni, että koe on taatusti läpi ja kirkkaasti! Normaalisti asiaa saa jännittää sormet ristissä pari viikkoa ennen tulosten saapumista. Tänä syksynä on ohjelmassa enää elinanatomian ja fysiikan tentit, jotka uskon myös selvittäväni kunnialla – molempiin lukeminen on jo hyvässä vauhdissa.

Huomenna vien autoni heti aamusta korjattavaksi ja menen sitten viettämään siksi aikaa päivää kaupungille kaverini kanssa. Menemme luultavasti ainakin katselemaan kauppoja sekä johonkin kivaan paikkaan syömään. Välillä on mukavaa viettää ihan rentoa vapaa-aikaa tekemättä mitään ”hyödyllistä”. Se on virkistystä jos mikä!

Parhainta viikonloppua sinulle ja palataan taas lääkiksen kuulumisiin!

Annika

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Suvi H

Vinkit valmennuskurssin hyödyntämiseen

Miten saada kaikki hyöty irti lääkiksen valmennuskurssista? Tässä minun vinkit lääkiksen valmennuskurssin hyödyntämiseen. Tule paikalle Neuvo kuulostaa itsestään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

”Seniorihakijana” lääkikseen?

Sellainen taidan nyt virallisesti olla, ”seniorihakija”. Keskustelupalstoilla kanssapyrkijät kyselevät anonyymisti, että ”onko 23 vuotiaana ihan liian vanha jos nyt pääsee...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kanylointia ja potilaskohtaamisia

Neste- ja elektrolyyttitasapaino -jaksoa on nyt kulunut pari viikkoa, ja opiskelut ovat pikkuhiljaa alkaneet lutviutua. Saimme tällä viikolla tulokset ennaltaehkäisy -jakson tentistä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Vinkit toimivaan lukusuunnitelmaan

Lukusuunnitelman laatiminen kokeisiin valmistautuessa on ollut mulle aikaa vievien kilpaharrastusten takia jo ala-asteelta lähtien pakollinen juttu. Kun aikaa on ollut rajallisesti tarjolla, on se...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti tehty ja taas olisi yksi jakso lääkiksessä pulkassa. Vaikka tämä ensimmäinen jakso olikin lyhyt, tuntuu silti oudolta että neljä...

Lue lisää