Heippa taas!

Tämän viikon saldo hengityselimistön opiskelussa on jälleen keskittynyt kirjojen pariin, adrenaliinipitoisuudet alkavat taas vähitellen nousta päivien kiriessä kohti ensi keskiviikkoa, jolloin olisi taas tarkoitus raapustaa paperille viimeisen kuukauden aikana oppimansa asiat – vielä loogisessa ja johdonmukaisessa järjestyksessä, on se paljon vaadittu! :) Tuntuu, että vastahan sitä palailtiin joululomalta, mutta niin ne viikot vain vierivät, pian ollaankin jo toukokuussa ja kanditentissä!Kanditentti on siis prekliinisen vaiheen loppukuulustelu, jossa testataan koko kahden vuoden oppimissaldo aina biokemiasta ympäristön uhkiin ja kaikkea siltä väliltä mitä ihmiselimistöstä voi löytää. Tällä hetkellä tuntuu lähinnä ahdistavalta tuollainen vaatimus, miten sitä muka pystyy tiivistämään muutamaan tuntiin (okei kuuteen :D) kahden vuoden opinnot!?Ja miten siitä voi selvitä?No, jos kerta kaikki ovat siitä ennenkin selvinneet niin enköhän minäkin..:D

Mutta päästiinhän me tälläkin viikolla kokeilemaan vähän edes käytäntöäkin, kurssityöaihe oli spirometria.Hengittelimme siis sisään ja ulos ja sisään ja ulos, mittailimme hengitystilavuuksia ja kuuntelimme keuhkoja.Juttelin tässä eräänä päivänä yhden viitoskurssilaisen kanssa, joka totesi, että meidän tulee kuulemma nauttia nyt täysin rinnoin preklinikassa opiskelusta, me kuulemma saamme kokeilla kaikkea kivaa ja tietää kivoja pieniä kliinisiä juttuja, mutta meiltä ei vielä vaadita niiden todellista osaamista, ne tulevat kuulemma myöhemmin uudestaan, mutta sitten ne pitää ihan oikeasti osata.Pitänee ottaa vinkistä opiksi ja nauttia nyt viimeisestä ”vapauden” keväästä :) Viime viikolla kurssillemme oli myös järjestetty eräänlainen koulutustilaisuus (=luento) kiihtyneen ihmisen kanssa toimimisesta ja rauhoittelemisesta.Ajattelin aluksi, että jaa-a, saas nähdä millainen tuontyyppinen luento on, mutta yllätyin valtavan positiivisesti!On oikein ilo seurata, kun luennoitsija osaa luennoida!Ja aihekin koskettaa meitä hyvin, sillä lääkäri joutuu varmasti kohtaamaan myös vihan ja ärtymyksen tunteita vastaanotollaan ilon ja onnellisuuden tunteiden lisäksi.

Ensi viikon alussa on ohjelmassa siis tenttiin kertaamista ja viime hetken yksityiskohtien opettelua. Seuraavassa jaksossa meille tulee käsittelyyn ruuansulatuselimistö, täytyy toivoa, että se on yhtä mielenkiintoinen kuin tämä jakso.Ensi viikkoon siis, adios :)

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Suvi H

Vinkit valmennuskurssin hyödyntämiseen

Miten saada kaikki hyöty irti lääkiksen valmennuskurssista? Tässä minun vinkit lääkiksen valmennuskurssin hyödyntämiseen. Tule paikalle Neuvo kuulostaa itsestään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

”Seniorihakijana” lääkikseen?

Sellainen taidan nyt virallisesti olla, ”seniorihakija”. Keskustelupalstoilla kanssapyrkijät kyselevät anonyymisti, että ”onko 23 vuotiaana ihan liian vanha jos nyt pääsee...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kanylointia ja potilaskohtaamisia

Neste- ja elektrolyyttitasapaino -jaksoa on nyt kulunut pari viikkoa, ja opiskelut ovat pikkuhiljaa alkaneet lutviutua. Saimme tällä viikolla tulokset ennaltaehkäisy -jakson tentistä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Vinkit toimivaan lukusuunnitelmaan

Lukusuunnitelman laatiminen kokeisiin valmistautuessa on ollut mulle aikaa vievien kilpaharrastusten takia jo ala-asteelta lähtien pakollinen juttu. Kun aikaa on ollut rajallisesti tarjolla, on se...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti

Kolmannen vuoden ensimmäinen tentti tehty ja taas olisi yksi jakso lääkiksessä pulkassa. Vaikka tämä ensimmäinen jakso olikin lyhyt, tuntuu silti oudolta että neljä...

Lue lisää