Heippa taas!

Tämän viikon saldo hengityselimistön opiskelussa on jälleen keskittynyt kirjojen pariin, adrenaliinipitoisuudet alkavat taas vähitellen nousta päivien kiriessä kohti ensi keskiviikkoa, jolloin olisi taas tarkoitus raapustaa paperille viimeisen kuukauden aikana oppimansa asiat – vielä loogisessa ja johdonmukaisessa järjestyksessä, on se paljon vaadittu! :) Tuntuu, että vastahan sitä palailtiin joululomalta, mutta niin ne viikot vain vierivät, pian ollaankin jo toukokuussa ja kanditentissä!Kanditentti on siis prekliinisen vaiheen loppukuulustelu, jossa testataan koko kahden vuoden oppimissaldo aina biokemiasta ympäristön uhkiin ja kaikkea siltä väliltä mitä ihmiselimistöstä voi löytää. Tällä hetkellä tuntuu lähinnä ahdistavalta tuollainen vaatimus, miten sitä muka pystyy tiivistämään muutamaan tuntiin (okei kuuteen :D) kahden vuoden opinnot!?Ja miten siitä voi selvitä?No, jos kerta kaikki ovat siitä ennenkin selvinneet niin enköhän minäkin..:D

Mutta päästiinhän me tälläkin viikolla kokeilemaan vähän edes käytäntöäkin, kurssityöaihe oli spirometria.Hengittelimme siis sisään ja ulos ja sisään ja ulos, mittailimme hengitystilavuuksia ja kuuntelimme keuhkoja.Juttelin tässä eräänä päivänä yhden viitoskurssilaisen kanssa, joka totesi, että meidän tulee kuulemma nauttia nyt täysin rinnoin preklinikassa opiskelusta, me kuulemma saamme kokeilla kaikkea kivaa ja tietää kivoja pieniä kliinisiä juttuja, mutta meiltä ei vielä vaadita niiden todellista osaamista, ne tulevat kuulemma myöhemmin uudestaan, mutta sitten ne pitää ihan oikeasti osata.Pitänee ottaa vinkistä opiksi ja nauttia nyt viimeisestä ”vapauden” keväästä :) Viime viikolla kurssillemme oli myös järjestetty eräänlainen koulutustilaisuus (=luento) kiihtyneen ihmisen kanssa toimimisesta ja rauhoittelemisesta.Ajattelin aluksi, että jaa-a, saas nähdä millainen tuontyyppinen luento on, mutta yllätyin valtavan positiivisesti!On oikein ilo seurata, kun luennoitsija osaa luennoida!Ja aihekin koskettaa meitä hyvin, sillä lääkäri joutuu varmasti kohtaamaan myös vihan ja ärtymyksen tunteita vastaanotollaan ilon ja onnellisuuden tunteiden lisäksi.

Ensi viikon alussa on ohjelmassa siis tenttiin kertaamista ja viime hetken yksityiskohtien opettelua. Seuraavassa jaksossa meille tulee käsittelyyn ruuansulatuselimistö, täytyy toivoa, että se on yhtä mielenkiintoinen kuin tämä jakso.Ensi viikkoon siis, adios :)

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Seuraava askel

Tulokset ensimmäisestä vaiheesta tulivat. Onnittelut kaikille, jotka pääsitte toiseen vaiheeseen, voitte olla ylpeitä itsestänne. Jatkakaa opiskelua toiseen vaiheeseen, mutta...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Viimeinen viikko H-hetkeen

Moikka, nyt on tasan viikko jäljellä siihen hetkeen, jota varten koko tämä 9 kuukautta on luettu. Kokeen järjestäminen etänä jo itsessään aiheutti motivaatiotason...

Lue lisää