Viime viikolla se sitten iski. Nimittäin paniikki, stressi, ahdistus ja muut tämän kaltaiset tunnetilat. Ei ole lainkaan normaalia, että stressaan koulua. Saatan kyllä lukea koko illan esimerkiksi ennen harjoitustyötä, mutta harvoin teen sitä paniikissa yrittäen saada tietoa uppoamaan päähäni. Uskon tämän johtuvan siitä, että minulla on tapana hoitaa kouluasiat niin, etteivät ne pääse kertymään, vaan opiskelen säännöllisesti ja tasaisesti edeten. No  viikko sitten hoidettavat asiat vain pääsivät kasaantumaan ja ainekset paniikkiin olivat valmiit.

Meillä oli juuri ollut aivohermoja käsittelevä luento, jossa opeteltavaa oli todella paljon. Aivohermoja on yhteensä 12 kappaletta, ja kun jokaisesta on osattava sen tehtävät ja erilaiset komponentit, kulkureitti kohteeseensa muun muassa kallon pohjan aukkojen läpi, sekä jokaisen tumakkeiden sijainti, voi päätellä, että opeteltavaa riittää. Tähän samaan aikaan olin juuri kirjoittamassa syväreideni tutkimussuunnitelmaa ja etsimässä lähteitä siihen. Englanniksi lukeminen on minulle tosi hidasta, puhumattakaan sitten julkaisuista, jotka on kirjoitettu tieteellisellä englannilla. No sanakirjahan kädessä niitä piti lukea ja suunnilleen tarkistaa joka viides sana sanakirjasta, ja tämä oli arvattavastikin todella todella hidasta. Kaiken tämän lisäksi minulla oli vielä sovittuna tapaaminen syväriohjaajani kanssa, jonka jälkeen minun piti kierrellä Tyksissä keräämässä syväritutkimukseen liittyvää aineistoa eri osastoilta. Liiallinen stressi aiheuttaa sen, että minun on vaikea saada illalla unta, koska asiat vain pyörivät mielessä, ja elimistö käy ikään kuin ylikierroksilla. Niinpä minun tuli parina yönä nukuttua huonosti, mikä sitten kostautuu tietenkin seuraavana päivänä väsymyksenä. Hyi ihan kamalaa! Onneksi stressi on nyt selätetty ja poissa, ei tosiaankaan tule sitä ikävä ;)

Miksi sitten stressasin? Nyt jälkeenpäin ajateltuna, onko väliä, jos en olisi esimerkiksi oppinut aivohermoluentoa juuri sillä hetkellä tai jos olisin palauttanut tutkimussuunnitelmani pari päivää myöhemmin. Luulenpa, että loppupeleissä olisin saanut kaikki asiat hoidettua pois alta myös silloin. Tämä sama koskee siis myös teitä, jotka mahdollisesti luette pääsykokeeseen. Jos jokin asia tuntuu vaikealta oppia, tai opeteltavaa asiaa tuntuu olevan ihan liikaa, niin mieti kuinka paljon pääsykokeeseen on vielä aikaa. Luulisi helpottavan stressiä, kun ymmärtää, että kaikkea ei tarvitsekaan oppia saman tien. Kannattaa myös miettiä, mikä on itselleen juuri se sopivin keino purkaa paniikkia ja ahdistusta. Mulle se on juokseminen. En tiedä mitään parempaa keinoa, kuin laittaa kuulokkeet korville, ja lähteä lenkille raittiiseen ilmaan, siinä unohtuu suuremmatkin murheet ja paniikinaiheuttajat.

Ihanaa ja stressitöntä perjantaita ja viikonloppua, nautitaan siitä kunnolla :)

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Miksi hakea lääkikseen?

Studia-messut ovat taas täällä, ja moni varmasti kiertelee messuilla miettien mitä tulevaisuudeltaan oikeasti haluaa. Suosittelen käymään Valmennuskeskuksen pisteellä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Arki lääkiksen lähikurssilla

Tavallinen viikko syyskuun päiväkurssilla sisältää yhtenä päivänä kolmen tunnin verran fysiikan opetusta ja toisena päivänä kolme tuntia kemian...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Tällä viikolla olen

Parina viime viikkona koulussa on ollut vähemmän kontaktiopetusta ja enemmän itse opiskelua kuin luentoviikkoina. Kuitenkin melkein joka päivä on ollut joku pakollinen harkka minkä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Ella

Lastenpsykiatrian viikko

Tämä viikko on kulunut lastenpsykiatrilla. Viime keväänä meillä oli psykiatrian kurssi, mutta tämä lastenpsykiatria oli jätetty lastentautien kurssin yhteydessä...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Muutto uuteen kaupunkiin

Voin sanoa, että pääsykoetulosten tuottaman shokin hieman laannuttua seurasi toinen shokki: 6 viikon päästä koittaisi muutto omilleen ja vielä UUTEEN KAUPUNKIIN. Vaikka...

Lue lisää