• Lääketiede
  • Ella

Olin pari viikkoa sitten yhden kaverini kanssa harjoittelemassa silmänpohjan tutkimista koululla. Tässä samalla saavutin yhden tavoitteeni, josta tein myös postauksen alkusyksystä. Eli tavoitteeni oli vapaaehtoisesti mennä harjoittelemaan kliinisiä taitoja ja nyt on tämä ainakin jo saavutettu, jes! Pitäisi useammin mennä treenaamaan ihan perustaitoja, kuten sydämen auskultaatiota, EKG:n ottoa, refleksien testaamista tai muuta mitä koululla voi tehdä, mutta silmänpohjan tutkimisesta oli toisaalta ihan hyvä aloittaa.

Meillä oli aikaisemmin ollut vain yksi harjoitustyö, jossa oli harjoiteltu silmänpohjan tutkimista, joten ei ollutkaan tarkoitus, että tällä vapaaehtoisella harjoituskerralla oppisimme sen enempää tutkimaan silmää. Ideana oli ainoastaan kerrata perusteita. Meitä oli samaan aikaan kolme paria harjoittelemassa, ja opettajana toimi vanhempi opiskelija, jolla oli aikaa perehtyä meidän auttamiseen.

Silmänpohjaa tutkitaan siis oftasmoskoopilla mustuaisen läpi. Oftalmoskooppi viedään lähelle silmää, jonka jälkeen itse pitäisi nähdä oranssihtava silmänpohja, jossa ristitsee punaisia verisuonia. Näitä verisuonia seuraamalla pitäisi sitten päätyä vaaleampaan alueeseen, kohtaan josta näköhermo lähtee. Pitää sanoa, että alussa meinasi loppua usko siihen, että voisin oikeasti nähdä silmästä jotain. En nähnyt edes sitä oranssia silmänpohjaa, mikä taas johtui varmasti siitä, että oftasmoskooppi osoitti aivan johonkin muualle kuin kaverini silmään. Pitäisi vaan olla kärsivällisempi ja uskoa siihen, että oppii, kunhan tarpeeksi harjoittelee. Ja lopulta sainkin kunnon näkymän silmänpohjaan ja näin jopa sen näköhermon alkukohdankin. Niin ihana tunne, kun pitkän yrittämisen ja tuskastumisen jälkeen onnistuu näkemään sen, mitä niin kovasti on yrittänyt saada näkyviin. Harjoittelun jälkeen olikin kiva mennä kotiin lukemaan, uuden motivaation kera ;)

Pitäisi muistaa jatkossakin, että kaikki ei onnistu aina ensiyrittämällä, mutta harjoittelemalla varmasti kyllä oppii. Muistakaa siis te pääsykokeisiin lukijatkin tämä; kaikkea ei tarvitse osata heti tai vielä nyt. Aikaa on paljon oppia, ja pitkäjänteisellä työllä pääsee varmasti tavoitteeseensa!

Nyt mukavaa perjantaita teille kaikille! :)

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Seuraava askel

Tulokset ensimmäisestä vaiheesta tulivat. Onnittelut kaikille, jotka pääsitte toiseen vaiheeseen, voitte olla ylpeitä itsestänne. Jatkakaa opiskelua toiseen vaiheeseen, mutta...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Viimeinen viikko H-hetkeen

Moikka, nyt on tasan viikko jäljellä siihen hetkeen, jota varten koko tämä 9 kuukautta on luettu. Kokeen järjestäminen etänä jo itsessään aiheutti motivaatiotason...

Lue lisää