Tätä kirjoittaessani keskiviikkoinen syntymäpäiväni kulkee jo viimeisiä minuuttejaan, mutta koska huomisaamu ei sisällä ylivoimaisen aikaista herätystä, voin huoletta näpytellä muutaman sanan tästä kuluneesta viikosta ja tulevista tapahtumista.

Kliininen tutkijalinja on nyt virallisesti alkanut ja sen puitteissa tällä viikolla järjestettiin ensimmäinen Jump to Medical Research –luento sekä Journal Club –tapaaminen. Jumpissa vierailevat luennoitsijat tulevat kertomaan artikkelien välityksellä tieteelliseen tutkimukseen liittyvistä seikoista ja Journal Clubit ovat tavallaan pienryhmissä tapahtuvia keskustelutilaisuuksia tutkijatutorin johdolla. Tänään käsittelimme ryhmässä tuoretta artikkelia tutkimuksesta, jossa tutkittiin muutaman kuukauden ikäisiä lapsia MRI-kuvantamisella, jaettuina erityisen apolipoproteiini E ϵ4 -alleelin kantajiin ja ei-kantajiin. Pidin tätä ensimmäistä Club-kertaa erittäin antoisana, sillä keskustelu tapahtui vapaassa ilmapiirissä ja eriäviä mielipiteitä sai esittää ja esitettiinkin suuntaan jos toiseen. Lisäksi tutkijatutorina toiminut vetäjä sai minut innostumaan ehkä tulevasta syväritutkimuksestani – ainakin sen verran, että kyseisessä ryhmässä pääsisin varmasti toimimaan lempiaiheeni eli aivojen parissa. Seuraavaksi otan itse selvää kyseisestä tutkimuksesta, ja jos kiinnostusta toivottavasti silloin vielä on, lähettelen sähköpostia, josko minulle syväriprojekti löytyisi.

Todella jännittävää ja jotenkin konkreettista, että noin vain se syväriprojekti saattaisi olla löytynyt. Aiemmin olen tyytynyt olettamaan, että jossain vaiheessa se projekti tai kiinnostava aihe tulisi sitten spontaanisti vastaan, ja niin ehkä nyt kävikin. Vielä tietenkään en syväriaihetta ole virallisesti hankkinut, mutta aito kiinnostus tutkijatutorin tutkimusryhmää kohtaan heräsi. Saa nähdä, mihin tästä vielä päädytään!

Ensi viikolla on luvassa myös pari muutakin jännittävää eventtiä. Maanantaina pääsen patologin mukana ihka oikeaan klinikkameetingiin Tyksiin yhdessä parin muun valinnaisen kliinisen patologian opiskelijan kanssa. Tarkoitus olisi käydä läpi eri alojen lääkäreistä koostuvassa meeting-ryhmässä synnytyselinten onkologiaa eli syöpätapauksia. Varmasti inspiroiva kosketus ns. oikeaan lääkärin työhön! Keskiviikkona puolestaan päädyn yhteen Tyksin luentosaleista kuuntelemaan tutkijalinjalaisille tarjottua seminaaria nimeltä Aivovammojen biokemia. Mukana on aikaisemmista opinnosta pari tuttua luennoitsijaa sekä uusia asiantuntijoita, joiden luentoja odotan mielenkiinnolla. Ensi viikko on muutenkin aika hajanainen, sillä patologian opintojakson viimeinen varsinainen luento oli tämän viikon tiistaina, ja nyt seuraa noin kuukauden lukujakso ennen paton tenttiä. Sitä ennen tentitään lisäksi patologian mikroskopointitentti parin viikon päästä ja ensi viikolla syventävien opintojen epidemiologian tentti. Biostatistiikan tentti seuraa sitten paton tentin jälkeen. Paljon tenttejä siis luvassa. Vähän myös tuntuu, että todella tarvitsen aktiivisesti kalenteria pitämään kaikki irralliset seminaarit, meetingit ja tutkijalinjan tapaamiset sekä paton mikroskopoinnit järjestyksessä.

Kaikesta koulustressistä huolimatta kerroin juuri tänään yhdelle humanistiystävälleni kuinka kiinnostavaa opiskelu lääkiksessä silti on. Välillä tuntuu ehkä, että on monta projektia pyörimässä yhtä aikaa ja saattaa olla, että pitäisi ehtiä pariinkin paikkaan samanaikaisesti. Mutta toisaalta tässä oppii myös relaamaan vähän sen suhteen, että lopulta kaikki on usein kuitenkin järjesteltävissä pienellä joustovaralla ja kiireisemmän vaiheen jälkeen seuraa yleensä pieni hengähdystauko. Mitenkään en siis koe kaikkea tätä vielä liian kuluttavana, vaikka ns. perusopiskelun ohella suoritankin nyt tutkijalinjaa, haaveilen syväriprojektin aloittamisesta ja käyn välillä valinnaisia opintoja. Aina pitää kuitenkin edetä sen mukaan, mihin itsellä resurssit riittävät, eikä vain seurata kurssikollegoita. Ja paineensietoa tässä ollaan myös opettelemassa, joten isompaakaan työmäärää ei pidä heti säikähtää.

Huomenna, tai kellon mukaan ehkä virallisesti tänään, menen myös palauttamaan valmennuskurssille korjaamani ensimmäisen harjoituskokeen kemian tehtävät. Tarkoitus olisi myös antaa kurssilaisille yleistä palautetta tehtävien sujuvuudesta. Kuten viime vuonnakin huomasin, monien kohdalla sain antaa positiivista palautetta joko kekseliäästä ratkaisutavasta tai muuten vain virheettömästä suorituksesta, ja muutamissa tehtävissä esille nousi puolestaan enemmän ongelmia. Mielestäni koe oli sikäli kyllä onnistunut, että lähes kaikki kurssilaiset saavat varmasti sekä onnistumisen kokemuksen että hyvin tärkeää kriittistä palautetta jostain, mihin pitäisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Itse ainakin pidän harjoituskokeita juuri hyvänä kertaamis- ja oppimistilaisuutena, sillä kaikille varmasti sattuu kommellus tai pari, josta ottaa opiksi seuraavalla kerralla. Mieluummin virheitä siis nyt kuin itse kevään valintakokeessa.

Mutta näistä asioista varmasti palautustilaisuudessa saadaan keskustelua aikaan. Nyt tämä tuore 22-vuotias lopettelee kuitenkin tältä erää, vain palatakseen taas uusien kujeiden kera heti, kun sopiva kirjoitushetki taas löytyy! Tuotteliasta loppuviikkoa kaikille!

Maria

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Seuraava askel

Tulokset ensimmäisestä vaiheesta tulivat. Onnittelut kaikille, jotka pääsitte toiseen vaiheeseen, voitte olla ylpeitä itsestänne. Jatkakaa opiskelua toiseen vaiheeseen, mutta...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Viimeinen viikko H-hetkeen

Moikka, nyt on tasan viikko jäljellä siihen hetkeen, jota varten koko tämä 9 kuukautta on luettu. Kokeen järjestäminen etänä jo itsessään aiheutti motivaatiotason...

Lue lisää