Moi! Siinä se kesäloma sitten meni. Suurimmalla osalla yliopistoa käyvistä kesälomahan jatkuu vielä kuukauden verran, mutta Turun lääkis on poikkeus. Itseäni ei oikeastaan edes haittaa palata takaisin koulun penkille, vaikka kesäloma todella ihana olikin. Ehtisin kesän aikana lomailla viikon Kreikassa, juosta ensimmäisen marathonini, käydä piknikeillä, mökkeillä, nähdä kavereitani, joita ei koulun ohessa ole tullut nähtyä ja ennen kaikkea rentoutua. Akut on siis ladattu tulevaa vuotta varten, joten lääkiksen kakkosvuosi voi ainakin mun puolesta alkaa! ;)

Ja jotta kaikkein tärkein ei jää sanomatta, niin suuret onnittelut kaikille lääkikseen sisäänpäässeille! Myös mun tuutoroimalta valmennuskurssilta oli päässyt opiskelijoita Turkuun, mikä tuntuu erityisen kivalta. Tervetuloa kaikki uudet Turun fetukset, teistä pidetään varmasti hyvää huolta ensimmäisten päivien aikana, joten ei kannata jännittää. On outoa muutenkin ajatella itse olevansa jo kakkosella, koska muistan ensimmäisen päiväni lääkiksessä niin hyvin. En oikeastaan tuntenut ketään kunnolla, toki muutama tuttu mahtui joukkoon, muttei ketään varsinaista kaveria. Olin stressannut sitä, saanko ketään hyvää ystävää, mutta se ongelma ratkesi, kun astuin ensimmäisenä päivänä medisiinan ovesta sisään, enkä päässyt eteistä pidemmälle, kun olin jo tavannut mun tulevan tosi hyvän lääkiskaverin.  Joten niin ne asiat vaan järjestyvät. Ensimmäisestä päivästä en halua liikaa paljastaa, jotta uusilla opiskelijoilla on myös jotain jännitystä, mutta sen voin sanoa, että ainakin meidän vuosikurssilla oli tiedekunnan esittelyä ja muita luentoja, kunnes meille esiteltiin tuutorimme ja jakaannuimme tuutorryhmiin, jossa selvisi illan kulku paremmin.

Meillä alkaa toinen vuosi hermoston rakenne ja –toiminta kurssilla. Kurssi ei ehkä innosta näin pelkän nimen perusteella minua niin paljon, mutta aion mennä kurssille ilman ennakkoluuloja, ja olen aika varma, että kiinnostus herää kyllä hetken kurssia opiskeltua. Kakkosvuoteen kuuluu myös ainakin anatominen ruumiinavaus, ihmisen kasvu ja –kehitys –kurssi, patologia ja farmakologia sekä kursseja, joita en edes tiedä olevan tulossa, koska en ole jaksanut vilkaista vielä opetussuunnitelmaa. Etenkin loppukeväällä oleva farmakologia kiinnostaa minua, mutta siihen on vielä niin pitkä aika, että mieli ehtii muuttua jo moneen otteeseen. Kirjoitan edellisvuoden tapaan enemmän kursseista aina sitten, kun ne ovat ajankohtaisempia ja kun tiedän itsekin niistä enemmän.

Kesästä vielä sen verran, että tein lähihoitajan työtä yhdessä kehitysvammaisten hoitokodissa. Minusta oli todella hyvä kokemus päästä näkemään, millaista lähihoitajien ja sairaanhoitajien työ on, sillä näin lääkäriopiskelijalle hoitotyö oli melko suuri kysymysmerkki. Ensi vuonna menenkin näillä näkymiin Poriin kuukaudeksi lääkäriharjoittelijaksi, jeee!!

Toivottavasti teidän kesä on mennyt kivasti! Ja tervetuloa mukaan seuraamaan mun kirjoituksia, jos tänne on eksynyt jokin uusi lukija.

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Viimeinen viikko H-hetkeen

Moikka, nyt on tasan viikko jäljellä siihen hetkeen, jota varten koko tämä 9 kuukautta on luettu. Kokeen järjestäminen etänä jo itsessään aiheutti motivaatiotason...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Ensimmäinen opiskelijavappu

Ensimmäinen opiskelijavappuni oli kaukana siitä, mitä olin vuosia sen odottanut olevan, mutta toisaalta on vaikeaa kaivata jotain mitä ei ole ennen edes kokenut. Vappu meni mukavasti...

Lue lisää