Moi kaikille,

Eilen aamulla herätyskellon soidessa kello 6.50 oli aika myöntää itselleni, että joululoma oli ohi. Siitä huolimatta, että vietin ihanan rentouttavan joululoman ja joutuisin pian kävelemään kouluun 20 asteen pakkasessa, minua ei harmittanut. Tämä oli ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun kouluun oli taas hauska palata. Oli kivaa nähdä kavereita, joita en ollut joululomalla tavannut sekä päästä oppimaan minua oikeasti kiinnostavia asioita. Tällä kertaa vuorossa oli lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede. Toivottavasti ei niin vaikea kurssi kuin nimi antaa olettaa ;) 

Uutta kurssia on takana vasta niin vähän, että en osaa tässä vaiheessa vielä kertoa paljon, mitä kurssi pitää sisällään. Tähän mennessä luennot ovat koostuneet entsyymeistä, proteineista ja aminohapoista. Huhujen perusteella osaan sanoa, että edessä on pienen pienten asioiden opettelua muun muassa sitruunahappokierrosta. Erityisen kivaa tässä kurssissa on, että saamme ensi kertaa ottaa toisiltamme laskimoverinäytettä ja sen jälkeen käyttää omaa vertamme erilaisiin labratutkimuksiin. Näin etukäteen on myönnettävä, että itseäni ainakin hieman jännittää verenottaminen ensimmäistä kertaa. Olen kuitenkin päättänyt onnistuvani ja ainakin olemaan näyttämättäni jännistystäni, jotta minun ei tarvitse kilpailla parini kanssa, kumpaa pistäminen jännittää enemmän.

Tässä kurssissa erilaista aiempiin kursseihin on se, että meillä on kaksi välitenttiä sekä lopputentti, jotka kaikki yhdessä vaikuttavat maaliskuussa opintorekisteriin ponnahtavaan arvosanaan. En ole varma, mitä mieltä olen välitenteistä, joita ei aiemmissa kursseissa ole ollut. Toisaalta ne lievittävät lopputentin lähestyessä iskevää paniikkia, kun koko kurssin aikana on pitänyt lukea säännöllisesti, mutta toisaalta joutuu osallistumaan kolmeen tenttiin, ja jännittämään kolme kertaa yhden kerran sijasta.

Toisin oli valmennuskurssin aikana, sillä välikokeet, joita siellä järjestettiin eivät vaikuttaneet lainkaan siihen, miten pääsykoe tulisi menemään. Haluankin nyt antaa oman neuvoni teille, jotka luette pääsykokeisiin. Minun mielipiteeni on, että kannattaa kevään aikana järjestää itselleen kokeita, tai jos on valmennuskurssilla, niin osallistua välikokeisiin. Ei ole mitään väliä, miten kokeet menevät, sillä keväällä onkin vielä tarkoitus oppia asioita ja sisäänpääsy ratkeaa vasta pääsykokeessa. Itse osallistuin valmennuskeskuksen kokeisiin sekä sen lisäksi järjestin itselleni kuvitteelisia koetilanteita. On tärkeää, että oppii tekemään tehtäviä nopeasti ja oikein myös stressaavassa tilanteessa. Kokeiden avulla voi yrittää erilaisia tapoja tehdä tehtäviä ja todeta, mikä sopii itselleen parhaiten. Toiset yrittävät ratkaista vaikeaa tehtävää kauan, kun taas toiset siirtyvät heti seuraavaan kohtaan, jos tehtävä ei heti aukea. Ei ole olemassa väärää tapaa ratkaista tehtäviä, mutta jokaisen on löydettävä juuri se tapa, joka sopii itselleen parhaiten. Kun kevään mittaan laittaa itsensä monesti stressaaviin tilanteisiin on pääsykokeeseen paljon helpompi mennä. En valehtele sanoessani, että ei ole mitään väliä, miten kevään aikana suoritetut kokeet menevät, sillä minulla on omakohtainen esimerkki. Valmennuskeskuksen kusilla järjestetään juuri ennen pääsykoetta stimuloitu pääsykoe, jonka on tarkoitus olla kuin valintakoe, jotta opiskelijat saisivat viime hetkellä harjoitusta siitä, millaista on tehdä pääsykoetta sekä katsoa omaa osaamistaan. Vaikka suhtauduin tähän kokeeseen kuin oikeaan pääsykokeeseen ja yritin parhaani, se meni huonosti. Olin niin pettynyt suoritukseeni, että en edes mennyt kokeen palautukseen hakemaan koettani. Tällä haluan vain, että ymmärrätte, että kevään aikana saa tehdä virheitä, eikä kaikkea tarvitsekaan osata vielä. Tärkeintä on että ei luovuta, kun tuntuu vaikealta vaan yrittää sitäkin kovemmin. Vasta pääsykokessa ratkeaa se, ketkä osaavat parhaiten, joten siihen asti ei kannata luovuttaa.

Nyt hauskaa viikonloppua kaikille. Nauttikaa talvisista keleistä, niin kauan kuin ne kestävät :)

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Kesätyö tutkimusryhmässä

Kokeen toinen osa on nyt takanapäin, ja enää ei voi muuta kuin odotella tuloksia. Se jos jokin on hermoja raastavaa. Suosittelen pysymään kaukana mallivastauksista, varsinkin tulosten...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round two... FIGHT

Eka lääkisvuosi hurahti nopeasti! Käteen jäi nippu hauskoja kokemuksia, uusia ystäviä ja vähän uutta tietoa. Lisäksi sain yhdet maisterin paperitkin, kun suoritin...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Seuraava askel

Tulokset ensimmäisestä vaiheesta tulivat. Onnittelut kaikille, jotka pääsitte toiseen vaiheeseen, voitte olla ylpeitä itsestänne. Jatkakaa opiskelua toiseen vaiheeseen, mutta...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää