Moi!

Syksyllä kirjoitinkin jo juonnekäynneistä, mutta jos joltain on jäänyt kyseinen postaus lukematta, niin tässä on vielä juonnekäynti pähkinänkuoressa. Juonne siis tarkoittaa tutustumista yleislääkärintyöhön. Toisin sanoen pareittain mennään terveyskeskukseen, seurataan lääkärin työtä hiljaa huoneessa istuen ja ehkä päästään myös itse tekemään jotain pieniä tutkimuksia. Siinä se.

Olin syksyn tapaan Halikon terveyskeskuksessa, jossa seurasimme lääkäriämme kaksi päivää. Toisaalta oli kiva mennä samaan paikkaan, jossa meitä odotti tuttu lääkäri, mutta toisaalta vaihtelukin olisi virkistänyt. Onneksi juonnelääkärimme oli todella  hyvä, joten minulla ei ollut valittamista. On tärkeää, että uskaltaa terveyskeskuksessa kysyä asioita, jotka jäävät mietityttämään tai joita ei ymmärrä (kaikkea ei ensimmäisen vuoden opiskelijan tietänkään edes pidä ymmärtää), sillä vain niin voi oppia lisää. Oma juonnelääkärimme kertoi meille lisäksi opetusmielessä paljon asioita, ja oli muutenkin huippu esimerkki siitä, millainen on hyvä terveyskeskuslääkäri.

Päivämme alkoi seuraamalla, kun sairaanhoitaja ja lääkärimme kävi läpi kotihoidon piirissä olevien vanhusten asioita. Todella tärkeää työtä, mutta ehkä meille opiskelijoille hieman puuduttavaa kuunneltavaa, sillä emme tunne potilaita, joista keskusteltiin. Koska keskustelu koostui pääasiassa siitä, miten potilaiden lääkitystä pitäisi muuttaa ja me emme ole vielä käyneet farmakologiaa, saattaa arvata, että suurin osa lääkkeistä meni haluamattamme toisesta korvasta sisään ja saman tien toisesta ulos.

Voin myöntää sen, että terveyskeskuksessa ollessani salaa toivon, että pääsisin tekemään jotain, mutta toisaalta sivusta seuraaminenkin tuntuu ihanan turvalliselta. Tiedän, että esimerkiksi klinikkaan siirryttäessä täytyy osastoilla olla oikeasti omatoiminen ja pyytää lääkäriltä lupa saada tutkia potilasta, mutta tässä vaiheessa opintoja, kun ei oikeastaan osaa vielä paljon mitään, ja aikataulu on muutenkin myöhässä, on vaikeaa kysyä lääkäriltä, jos potilaan korviin saisi esimerkiksi vilkaista. Onneksi oma lääkärimme oli kuitenkin ymmärtäväinen ja antoi meidän esimerkiksi auskultoida eli kuunnella sydäntä ja ottaa EKG:n potilaalta, ilman että meidän piti jatkuvasti kysyä siihen lupaa. Sain jopa ottaa potilaalta koepalan luomesta, joka lähetettäisiin patologille tutkittavaksi. Kaikki oli minulle aivan uutta, enkä tiennyt, mitä toimenpiteessä tehtäisiin, mutta onneksi juonnelääkärini opasti rauhallisesti vieressä ja kaikki meni hyvin! Lopputuloksena oli tyytyväinen potilas, ja vielä tyytväisempi koepalan ottaja! :) Tiedän, että kyseessä ei ollut lääkärin mielestä todellakaan mikään suuri toimenpide, mutta ensimmäisen vuoden opiskelijalle se tuntuu hyvin suurelta asialta. Sen lisäksi, että pitää keskittyä siihen, että tekee ohjeiden mukaan ja kädet eivät tärise, pitää myös olla näyttämättä potilaalle sitä, kuinka paljon sinua jännittääkään. Ja tosiasiahan on se, että jokainen tekee uuden asian joskus ensimmäistä kertaa eli kohtuullinen jännittäminen on minusta aivan normaalia.

Viime viikolla minulla oli myös ensiapua käsittelevä rastikierros Turun ammattakorkeakoululla, jossa ensihoitajat opettivat meille tärkeitä taitoja. Pitää sanoa, että arvostan myös todella heidän työtään, sillä se on tärkeää, mutta varmasti myös raskasta. Opettelimme muun muassa elvytystä, erilaisten siteiden tekemistä ja sitä, miten loukkaantunutta potilasta siirretään. Rastikierros oli minusta todella hyödyllinen ja ihanaa vaihtelua muuhun opiskeluun.

Toivottavasti tällaiset lämpimät ilmat, mitä viime päivinä on ollut jatkuu vielä kauan. Ihanaa toukokuun alkua kaikille ja jaksakaa pääsykokeisiin lukijat vielä vähän jaksaa, sillä pian se on ohi! :)

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Lääkishaun aikataulutus

Olen monesti kuullut, kuinka pääsykokeeseen valmistautumista rinnastetaan maratoniin. Vertauksessa on perää, sillä kuten maratonissa myös pääsykoeluvussa on osattava...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Lääkiksen valmennustestaajat

Palautuminen ja tauottaminen

Pääsykoevalmistautuminen lääketieelliseen on kovan urakan takana ja vaatii paljon toistoja sekä pitkäjänteisyyttä. Asioiden kertaamisella sekä tehtävien...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Joululoma

Nyt reilun viikon joululomalla olleena ajattelin tulla muistuttamaan levon tärkeydestä. En usko, että siitä voi puhua tarpeeksi tällaisissa urakoissa. Voin suoraan myöntää...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Katja

Syksyn viimeiset tentit ja joululoma

Jotenkin se pitkä ja rankka syksy tuli ja meni, ja nyt ollaan jo joululomalla. Pakko myöntää, että vaikka viimeinen jakso olikin mielenkiintoinen ja todella hyödyllinen, oli...

Lue lisää