Moi!

Syksyllä kirjoitinkin jo juonnekäynneistä, mutta jos joltain on jäänyt kyseinen postaus lukematta, niin tässä on vielä juonnekäynti pähkinänkuoressa. Juonne siis tarkoittaa tutustumista yleislääkärintyöhön. Toisin sanoen pareittain mennään terveyskeskukseen, seurataan lääkärin työtä hiljaa huoneessa istuen ja ehkä päästään myös itse tekemään jotain pieniä tutkimuksia. Siinä se.

Olin syksyn tapaan Halikon terveyskeskuksessa, jossa seurasimme lääkäriämme kaksi päivää. Toisaalta oli kiva mennä samaan paikkaan, jossa meitä odotti tuttu lääkäri, mutta toisaalta vaihtelukin olisi virkistänyt. Onneksi juonnelääkärimme oli todella  hyvä, joten minulla ei ollut valittamista. On tärkeää, että uskaltaa terveyskeskuksessa kysyä asioita, jotka jäävät mietityttämään tai joita ei ymmärrä (kaikkea ei ensimmäisen vuoden opiskelijan tietänkään edes pidä ymmärtää), sillä vain niin voi oppia lisää. Oma juonnelääkärimme kertoi meille lisäksi opetusmielessä paljon asioita, ja oli muutenkin huippu esimerkki siitä, millainen on hyvä terveyskeskuslääkäri.

Päivämme alkoi seuraamalla, kun sairaanhoitaja ja lääkärimme kävi läpi kotihoidon piirissä olevien vanhusten asioita. Todella tärkeää työtä, mutta ehkä meille opiskelijoille hieman puuduttavaa kuunneltavaa, sillä emme tunne potilaita, joista keskusteltiin. Koska keskustelu koostui pääasiassa siitä, miten potilaiden lääkitystä pitäisi muuttaa ja me emme ole vielä käyneet farmakologiaa, saattaa arvata, että suurin osa lääkkeistä meni haluamattamme toisesta korvasta sisään ja saman tien toisesta ulos.

Voin myöntää sen, että terveyskeskuksessa ollessani salaa toivon, että pääsisin tekemään jotain, mutta toisaalta sivusta seuraaminenkin tuntuu ihanan turvalliselta. Tiedän, että esimerkiksi klinikkaan siirryttäessä täytyy osastoilla olla oikeasti omatoiminen ja pyytää lääkäriltä lupa saada tutkia potilasta, mutta tässä vaiheessa opintoja, kun ei oikeastaan osaa vielä paljon mitään, ja aikataulu on muutenkin myöhässä, on vaikeaa kysyä lääkäriltä, jos potilaan korviin saisi esimerkiksi vilkaista. Onneksi oma lääkärimme oli kuitenkin ymmärtäväinen ja antoi meidän esimerkiksi auskultoida eli kuunnella sydäntä ja ottaa EKG:n potilaalta, ilman että meidän piti jatkuvasti kysyä siihen lupaa. Sain jopa ottaa potilaalta koepalan luomesta, joka lähetettäisiin patologille tutkittavaksi. Kaikki oli minulle aivan uutta, enkä tiennyt, mitä toimenpiteessä tehtäisiin, mutta onneksi juonnelääkärini opasti rauhallisesti vieressä ja kaikki meni hyvin! Lopputuloksena oli tyytyväinen potilas, ja vielä tyytväisempi koepalan ottaja! :) Tiedän, että kyseessä ei ollut lääkärin mielestä todellakaan mikään suuri toimenpide, mutta ensimmäisen vuoden opiskelijalle se tuntuu hyvin suurelta asialta. Sen lisäksi, että pitää keskittyä siihen, että tekee ohjeiden mukaan ja kädet eivät tärise, pitää myös olla näyttämättä potilaalle sitä, kuinka paljon sinua jännittääkään. Ja tosiasiahan on se, että jokainen tekee uuden asian joskus ensimmäistä kertaa eli kohtuullinen jännittäminen on minusta aivan normaalia.

Viime viikolla minulla oli myös ensiapua käsittelevä rastikierros Turun ammattakorkeakoululla, jossa ensihoitajat opettivat meille tärkeitä taitoja. Pitää sanoa, että arvostan myös todella heidän työtään, sillä se on tärkeää, mutta varmasti myös raskasta. Opettelimme muun muassa elvytystä, erilaisten siteiden tekemistä ja sitä, miten loukkaantunutta potilasta siirretään. Rastikierros oli minusta todella hyödyllinen ja ihanaa vaihtelua muuhun opiskeluun.

Toivottavasti tällaiset lämpimät ilmat, mitä viime päivinä on ollut jatkuu vielä kauan. Ihanaa toukokuun alkua kaikille ja jaksakaa pääsykokeisiin lukijat vielä vähän jaksaa, sillä pian se on ohi! :)

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Katja

Seuraava askel

Tulokset ensimmäisestä vaiheesta tulivat. Onnittelut kaikille, jotka pääsitte toiseen vaiheeseen, voitte olla ylpeitä itsestänne. Jatkakaa opiskelua toiseen vaiheeseen, mutta...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Manukesä -ekat amanuenssuurit

Viimeksi kirjoitin kolmannen vuoden loppumisen tuoreita fiiliksiä ja vähän jo paljastin kesäsuunnitelmianikin. Nyt muutaman päivän Turun kaupungin sairaalassa sisätautiamanuenssina...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Atte

Round one... COUNT!

Huomenna koittaa vuoden 2020 lääkishakijoiden round one! Valintakoe järjestetään ensimmäistä kertaa etänä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Viime viikolla...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Lääkiksen puoliväli

Perjantaina oli kevään viimeinen tentti, sisätautien lopputentti, ja sen myötä tuli kolmannen vuoden opinnot päätökseensä. Kuuden vuoden opiskeluajasta on siis...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Rebecca

Viimeinen viikko H-hetkeen

Moikka, nyt on tasan viikko jäljellä siihen hetkeen, jota varten koko tämä 9 kuukautta on luettu. Kokeen järjestäminen etänä jo itsessään aiheutti motivaatiotason...

Lue lisää