• Lääketiede
  • Ella

Olen jo aikaisemmin kertonut, että olen Turun valmennuskursseilla tuutorina yhdessä kurssikaverini kanssa. Tehtäviimme kuuluu valvoa harjoituskokeita, pitää lyhyitä infoja eri aiheista, ja lisäksi yritämme kovasti kannustaa ja tsempata kurssilaisia. Harjoituskokeiden yhteydessä kurssilaisilla on aina mahdollisuus esittää kysymyksiä meille tuutoreille, ja ajattelinkin nyt tuoda esille joitain esiin tulleita kysymyksiä, jos ne olisivat vaivanneet useammankin mieltä :)

Kannattaako mennä korottamaan esimerkiksi äidinkieltä, jotta saisi paremmat pisteet yo-todistuksesta, ja voisi mahdollisesti päästä sisään myös yhteispistekiintiössä?

Minun mielestä kannattaa miettiä, kuinka paljon aikaa on käytettävissä, ja riittääkö energiaa pääsykoelukemisen ohella opiskella esimerkiksi vielä sitä äidinkieltä. Itse kävin hakukeväänäni korottamassa juuri äidinkieltä, ja lisäksi kävin kirjoittamassa vielä pitkän ruotsin. Koin kuitenkin, että osasin jo sen verran hyvin fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, että voisin uhrata hieman aikaa muuhun opiskeluun. Toisaalta en panostanut korotettaviin aineisiin hirveästi, vaan menin vain yrittämään, jos sattuisin vaikka onnistumaan kokeissa. Lopulta en saanut äidinkieltä korotettua, mutta pitkästä ruotsista sain E:n, josta sain yhden pisteen enemmän yhteispistekiintiössä, kuin vuosi sitten kirjoittamastani lyhyen ruotsin L:stä. Tietenkin on eri asia, jos korotettavina aineina on fysiikka, kemia tai biologia, sillä silloinhan niihin lukeminen käy myös pääsykokeeseen lukemisesta.

Jos tuntuu, että ylioppilasarvosanojen korottaminen vie liikaa aikaa ja energiaa, niin ei kannata stressaantua turhaan; valintakoekiintiössä on myös täysin mahdollista päästä! Olen huomannut, että monet ajattelevat yhteispistekiintiön helpottavan sisäänpääsyä hirveästi, mutta itse uskon, että asia ei ole ihan niin. Joka tapauksessa pääsykokeen on mentävä hyvin, pääsi sitten yhteispistekiintiössä tai ei. Vaikka saisi täydet pisteet ylioppilastodistuksesta, ei valintakoe silti saa mennä huonosti päästäkseen sisään, sillä todella moni muukin ihminen saa täydet tai lähes täydet pisteet yo-todistuksesta. Kokeessa on siis onnistuttava joka tapauksessa!Itse pääsin juuri yhteispistekiintiössä, mutta olisin myös pääsyt pelkällä valintakokeella sisään.

Miten minulla meni valmennuskurssilla järjestettävät harjoituskokeet sekä simuloitu valintakoe?

Olin itse Valmennuskeskuksen maaliskuun kurssilla, ja meillä oli silloin kolme viiden tunnin harjoituskoetta sekä yksi simuloitu valintakoe. Muistaakseni sain valintakokeista aina joko hieman kurssin keskiarvoa paremman tuloksen tai sitten suunnilleen saman kuin keskiarvo. Minulle jäi usein harjoituskokeiden jälkeen sellainen tunne, että olin osannut ihan hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Huolimattomuusvirheitä minulla oli aina melko paljon, joista opinkin olemaan huolellisempi itse pääsykokeessa. Loppukeväästä järjestetty simuloituvalintakoe minulla meni todella huonosti. En osaa sanoa siitä sen enempää, koska en koskaan hakenut tarkastettuja vastauksia takaisin. Halusin vain nopeasti unohtaa huonosti menneen kokeen, mikä ei vaikuttanut mihinkään, ja keskittyä pääsykokeeseen paremmin. Ei siis kannata murehtia, jos harjoituskokeet eivät mene niin hyvin kuin toivoisi. Kannatta muistaa, että niissä tehdyistä virheitä voi vielä oppia, jotta pääsykokeessa onnistuu paremmin. Sain itse harjoituskokeista myös paljon hyvää harjoitusta jännittämiseen ja siihen, miten koetilanteessa kannattaa toimia.

Luinko pääsykokeeseen lukiessa ainoastaan yhtä ainetta päivässä, vai vaihtelinko eri aineiden välillä?

Minulla oli tapana aloittaa aamu aina laskemalla fysiikkaa tai kemiaa. Saatoin laskea esimerkiksi kolme tuntia fysiikkaa, kunnes minusta tuntui siltä, että on pakko vaihtaa ainetta, jotta jaksan jatkaa. Yleensä vaihdoin biologiaan siinä vaiheessa, kun en olisi enää yhtään jaksanut lukea, sillä bilsan (varsinkaan ihmisbiologian) lukeminen ei ollut minulle niin vastenmielistä tai raskasta. Uskon, että en olisi jaksanut lukea koko päivää pelkkää fysiikkaa, mutta tietenkin jokainen kokee nämä asiat eri tavalla. Kannattaa siis vain testata kaikkia vaihtoehtoja.

Jotta tästä postauksesta ei tule liian pitkää, niin kirjoitan vastauksia muihin usein kysyttyihin kysymyksiin taas ensi viikolla.

Lukutsempit sulle! :)

-Ella

Ella

Olen Ella, 24-vuotias lääketieteen kandi Turusta. Olen neljännellä vuosikurssilla, joten yli puolet lääkiksestä on jo takana, ja tulevana kesänä saan työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärinsijaisena. Iloisuus ja ahkeruus kuvaavat luonnettani hyvin. Vapaa-ajallani harrastan juoksemista, maantiepyöräilyä ja avovesiuintia. 

Muita blogipostauksia

  • Lääketiede
  • Anna

Kesä

Farmiksen tentin ja sisätautiopin alkukuulustelun kautta marssin lomalle - tai tarkemmin ilmaistuna kesätöihin. Viikko on nimittäin töitä jo takana ja viikko edessä ennen...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Ella

Lääkis 4/6

Jes, vihdoin se alkoi, nimittäin kesäloma! Tosin loman pituus on vain kaksi viikkoa ja sitten alkaa työt lääkärinä, mutta olen tähän kahden viikonkin hengähdystaukoon...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Ella

Loppurutistus jäljellä

Viimeisestä kirjoituksestani on jo vierähtänyt reilu kuukausi. Se kertoo siis siitä, että kiirettä on pitänyt opiskelujen parissa. Toisaalta olen kyllä ehtinyt tekemään...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Anna

Kuulumisia ja vapputunnelmia

Viime viikot ovat hurahtaneet ohi kummalliseen tahtiin. Pääsiäisen loma, tentin lähestyminen, valinnaiskurssien loppuun suorittaminen ja vappuhulinoiden alku ovat saaneet ajantajuni...

Lue lisää
  • Lääketiede
  • Ella

Yleislääketiede

Kevään viimeinen kurssi alkoi tällä viikolla, ja se on siis yleislääketiede. Potilaita tässä kurssissa ei tutkita, vaan kaikki opetus on seminaareja. Samaan aikaan...

Lue lisää