Kauppatiede  •  23.06.2018

Tsemppiä kaikille tulosten julkistamiseen!

Moikka kaikille!

Kotiuduttuani tänne Suomeen ja hetken hengähtämisen jälkeen ajattelin jälleen jakaa kuulumisiani. Aikahan on jännittävää kaikille pyrkineille ja tämän vuoksi ajattelin palautella mieleeni aikaa jolloin itse odotin pääsykoetuloksiani.

Ensimmäiset fiilikset kokeen jälkeen

Omat fiilikset heti kokeen jälkeen olivat melko ristiriitaiset. Koe oli mennyt ihan hyvin, mutta mitään suurta varmuutta ei minulle heti koetilasta poistumisen jälkeen tullut. Onneksi myöskään kamalan negatiivisia ajatuksia ei heti tullut ja suoritus tuntui siis ”ihan OK:lta”. Olin tehnyt koetta täydet 4h ja vastannut melkein kaikkiin kysymyksiin. Tuntemukseni oli että kyllä moni meni oikein, mutta tuohon aikaan kun pääsyrajat koepisteille olivat melko korkeallla ja omista lukioarvosanoistani ei kamalasti hyötyä ollut, ei kouluunpääseminen tuntunut ollenkaan  varmalta.

Jatkuva jännittäminen seuraavan kuukauden

Itse en käynyt katsomassa koskaan oikeita vastauksia pääsykoekysymyksiin. Minusta se tuntui tarpeettomalta, sillä työhän oli jo tehty. Toinen merkittävä syy tähän varmasti oli että en koskaan muista täydellisesti omia vastauksiani kokeen jälkeen. En siis halunnut lähteä arvailemaan mitä kokeessa olin vastaillut. Urakkahan oli nyt ohi, joten halusin ajatella että kun en enää mitään voi muuttaa, niin voisin vaan rentoutua tuloksia odotellessa. Tosin kuitenkin kävi. Odottelin lähes päivittäin tuloksia ja tuohon aikaan ei tulosten julkistamispäivää ollut ennakkoon ilmoitettu, joten senkin osalta aika tuntui tuskallisen pitkältä.

Lopulta se helpotus koitti

Eräs hyvä ystäväni postasi yksi iltamyöhään omalle facebook sivulleen, että oli tullut nyt toisella yrittämällä valituksi Aallon kauppakorkeakouluun ja miten ilo oli nyt ylimmillään. Olin tutustunut häneen valmennuskeskuksen aamu-kurssilla ja olimme sparranneet toinen toisiamme läpi kurssin. Tuntui siis hienolta että hän pääsi mutta samalla oma jännitys tiivistyi tiivistymistään. Miten itselle mahtoi nyt käydä? Lähetin kaverilleni samantien viestiä että mistä hän näki tulokset. Hän vastasi nopeasti, että opintopolusta näkee. Käteni eivät ole koneen ääressä varmaankaan koskaan tärisseet niin paljon kuin silloin kirjautuessani opintopolkuun ja etsiessäni tuloksia. Siellä sitten oli helpottava ja onnellisuuden tuova viesti ”Sinut on hyväksytty opiskelemaan…”. Olin helpottunut, iloinen ja tyytyväinen samaa aikaa. Riensin yläkertaan kertomaan vanhemmilleni että aloitan opinnot syksyllä Helsingissä Kauppakorkeakoulussa.

Pitkä oli tie mutta jos jotain voi oppia niin se on tässä

Aika moni jännittää tuloksia melko paljon. Itse jännitin enemmän kuin varsinaisessa koetilanteessa. Pitää kuitenkin muistaa että pääsi kouluun tai ei niin aina on mahdollista hakea ensi vuonna uudelleen ja elämässä on niin paljon muutakin. Suurin osa kavereistanikin haki useampana vuonna ennen kouluun pääsyä, eikä se mitenkään epätavallista ole. Toinen tärkeä asia muistaa on rentoutumisen aloittaminen jo tuloksia odotellessa. Tulee tehdä niitä asioita, jotka itselle ovat mieluisimpia ja joista nauttii. Näin onnistuu sitten lataamaan akkuja ennen mahdollisia opintojen, töiden tai uusien luku-urakkojen alkua. Viimeisenä sanoisin että oli tulos mikä tahansa, niin pettymykseen ei kannata vaipua. Taputtaa itseään olalle tehdystä työstä ja jos ei ensimmäisellä kerralla onnistunut, niin miettii että voisiko jotain tehdä toisin seuraavalla kerralla, korjaa sen ja laittaa uutta matoa koukkuun.

Vaikka sää onlikin juhannuksena jälleen mallia Suomi, niin Hyvää Juhannusta kaikille ja seuraavassa kirjoituksessa varmaankin hieman kesän vietosta sekä töiden aloituksesta jälleen ennen omaa pientä reissuani ja opintojen alkua.

-Jyri-

Jyri