• Kauppatiede
  • Siiri Koutola

Muistan, kuinka vapautunut olo yläkoulusta lukioon siirtyessä tuli. Entä kuinka yliopisto eroaa lukiosta? Nyt kun ensimmäinen syksy yliopistossa on ohi ja kuitenkin lukioajat vielä muistissa, jaan kanssanne muutamia pohdintoja vapaudesta ja vastuusta sekä opiskeluarjesta näissä eri opinahjoissa.

Lukiossa oli vielä selkeä lukujärjestys: kouluun mentiin sen mukaan ja viikot näyttivät pitkälti samanlaisilta. Kurssit olivat tasamittaisia ja aina samaan aikaan samassa paikassa. Yliopistossa sen sijaan osa kursseista kestää intensiivisesti pari viikkoa, osa paljon pidempään, ja kurssin vaatiman työmäärän mukaisesti jakautuvat myös niistä saadut opintopisteet eli nopat. Tästä johtuen toisella voi olla paljon enemmän kursseja kuin toisella ilman, että se tarkoittaisi enemmän vaivannäköä tai yliopistolla pyörimistä.

Lukiossa myös kurssit valittiin selkeältä kurssitarjottimelta, jossa päällekkäisiä tunteja ei päässyt tulemaan. Yliopistolla ei ole samanlaista systeemiä, jossa kurssit olisi jaoteltu eri johtonumeroille päällekkäisyyksien välttämiseksi. Koska läsnäolopakkoa ei meillä useinkaan ole, eivät satunnaiset päällekkäisyydet estä kurssien suorittamista. Täällä on vain opittava elämään sen kanssa, että kahdessa paikassa ei voi olla yhtä aikaa.

Kurssien valitseminen oli aluksi aika hämmentävää ja vaikeaa. Täällä ei ole yhtä selkeää systeemiä siihen, missä järjestyksessä kursseja tulisi käydä tai mitä pitäisi valita. Yliopistolla kursseja on yksinkertaisesti niin paljonpaljon enemmän tarjolla kuin lukiossa. Tässäkin tulee ilmi tämä ikuinen vapauden ja vastuun viha-rakkaussuhde: Jokainen on vapaa valitsemaan, ja vastuu valitsemisesta on itsellä. Valmiita vastauksia en ole tottunut täällä kuulemaan.

Lukiossa opettajat patistivat vielä tekemään töitä, huolehtimaan läksyistä ja palautettavista tehtävistä. Villi veikkaus, vieläkö yliopistossa luennoitsijat tulevat tarkastamaan suuressa luentosalissa, kirjoitatteko koneellanne muistiinpanoja vai pelaatteko pasianssia? Lukiossa saattoi joku vielä kysyä, pitääkö opettajan näyttämät muistiinpanot oikeasti kirjoittaa ylös. Nyt diat ja muut materiaalit tulevat nettiin, joten luennoilla kirjoitetaan muistiinpanoja ylös, jos se itseä auttaa oppimaan. Opiskelet itseäsi varten, joten opettajalle ei tarvitse selitellä olevansa hammaslääkärissä, jos luennolle tuleminen ei nappaa.

Yliopistossa tuntuu, että tehtävää riittäisi niin paljon kuin vain aikaa sille antaisi. Lukiossa luettiin tietyt kappaleet tai lyhyt oppikirja kokeeseen koeviikon lähestyessä. Nyt välillä tekemistä on sen verran, että täytyy tyytyä kertaamaan kurssin asioita lukemalla vaikkapa 200 diaa netistä, vaikka tenttimateriaaliksi lukeutuisi myös kaksi paksua kirjaakin. Hyvää lukioon verrattuna on kuitenkin se, ettei kirjoja tarvitse ostaa, vaan ne löytyvät useimmiten yliopiston kirjastosta tai nettikirjastosta.

Jos haluat verrata arkeasi yliopiston arkeen, lukaise aiemmin kirjoittamani kuvaus tyypillisestä päivästäni kauppiksessa seuraavasta linkistä! Kauppislaisen matkassa - miltä näyttää opiskelijan arkipäivä?

Nyt kohti uutta vuotta!

Siiri

Muita blogipostauksia

  • Kauppatiede
  • Jyri

Kaksi kuukautta töissä ja yksi lomalla

Moikka taas pitkästä aikaa! Allekirjoittanut bloggailija on viimeiset kuut ollut työntouhussa ja viettänyt toki myös ansaittua kesälomaakin. Ohessa hieman kuulumisia viimeisiltä...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Inka

Mulla on pääaine!

Moikka! Otsikosta voi jo hieman päätellä, mitä tämä blogikirjoitus tulee pitämään sisällään. ;) Sain nimittäin eilen (vihdoinkin!) tiedon...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Jyri

Toinen periodi takana ja joululoman aika

Morjensta kaikille taas pitkästä aikaa! Nyt onkin jo toinen opiskeluperiodi saatu pakettiin ja onkin jo kauan odotetun joululoman aika! Ensi vuoden alusta onkin sitten tiedossa uusia kuvioita...

Lue lisää