• Kauppatiede
  • Reeta Reivinen

Koska huomenna on taas se päivä kuukaudesta (kröhöm viikosta) kun kaikenkarvaiset kylterit tarpovat KY-talon legendaarisen alakertsin uumeniin sitsipöydän ääreen, ajattelin omistaa tämän kirjoituksen sitsaamisen ihmeelliselle maailmalle. KY:llä kirjavaa sitsiperinnettä ylläpitää NESU, Nordiska Ekonomie Studerandes Union, jonka leppoisaan joukkoon minäkin olen jo lähes vuoden kuulunut. Mitä siis oikeastaan tarkoittaa sana sitsi? Ystävämme Wikipedian suora lainaus on ”Sitsit on pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita –”. Ja kyllä, sitä sitsaaminen kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Tosiasiassa tämä akateeminen pöytäjuhla  pitää itse kokea, ennen kun niitä voi todella arvostaa.

Sitsikulttuuri elää Suomen yliopistoissa vahvasti. Monille kuitenkin sitsit on täysin uusi tuttavuus Kauppikseen saapuessa – itse en ainakaan ollut saanut nauttia moisista vielä lukiopäivinäni. Vaikka kaikilla sitseillä kaava on sama, jokainen sitsikokemukseni tähän mennessä on ollut täysin erilainen ja enemmän tai vähemmän unohtumaton. Etenkin KY:n sitsit ovat tunnettuja lukuisista kaadoista eli shoteista, mitä mielikuvituksekkaimmista teemoista ja tietysti huumaavasta opiskelijabileiden tunnelmasta.

Huomisten sitsien teemana on American Highschool; odotan innokkaasti näkeväni alakertsin täydeltä teiniäitejä, ikipirteitä cheerleadereitä ja jenkkifutareita. Erityisen hauskaa näistä sitseistä tekee sen, että ne ovat poikkitieteelliset: mukana kyltereiden kanssa remuamassa on niin lääkisläisiä, pykälistejä kuin teekkareitakin. Sitsien parasta antia onkin juuri tämä; mahdollisuus tutustua muidenkin alojen opiskelijoihin ja laajentaa tuttavaverkostoaan. Ja mikä tärkeintä, me saamme vastavuoroisesti kutsuja lääkisläisten pahamaineisiin toogabileisiin sekä teekkareiden pitkälle aamuun jatkuviin Smökki -pippaloihin tupsulakkien sydänmailla Otaniemessä.

Rakkaita sitsimuistoja on vuoden aikana kertynyt paljon – ehkä jopa enemmän kuin viitsisin myöntääkään. Hulvattomimpina mieleen on jäänyt viime kevään Jersey Shore –sitsit KY:llä, joissa itseruskettavan imelä haju sekoittui Long Island Ice Tean kirpeään katkuun. Riehakkaat Snookie- ja Pauly D –kopiot täyttivät tanssilattian ja meno jatkui Jersey -tyyliin aamuun asti. Toinen ikimuistoinen sitsi-iltama oli reipas vuosi sitten Porissa, jossa sijaitsee Turun kauppiksen sivupiste. Siellä porilaiset opiskelijakollegamme villitsivät sitsikansaa AMIS – teemaa kunnioittaen.

Vaikka dagen efter koittaakin joskus sitsikarkeloiden jälkeen hyytävän harmaana, löydän itseni aina uudestaan sitsipöydän äärestä. Meillä ei täällä koto-Suomessa välttämättä ole samanlaista urheilujoukkeiden palvontaa tai halpoja kantabaareja kuin rapakon toisella puolella, mutta sitsikulttuuri on peritynyt sukupolvelta toiselle ja vielä tänäkin päivänä se leimaa Suomen opiskelijakultuuria ja traditioita.

 

Muita blogipostauksia

  • Kauppatiede
  • Inka

Mulla on pääaine!

Moikka! Otsikosta voi jo hieman päätellä, mitä tämä blogikirjoitus tulee pitämään sisällään. ;) Sain nimittäin eilen (vihdoinkin!) tiedon...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Jyri

Toinen periodi takana ja joululoman aika

Morjensta kaikille taas pitkästä aikaa! Nyt onkin jo toinen opiskeluperiodi saatu pakettiin ja onkin jo kauan odotetun joululoman aika! Ensi vuoden alusta onkin sitten tiedossa uusia kuvioita...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Inka

Mitä kuuluu?

Moi pitkästä aikaa! Mun toisen opiskeluvuoden syksy lähestyy kovaa vauhtia loppuaan. Itse asiassa kaikki perinteiset tentit ovat nyt jo takanapäin, ja jäljellä on enää...

Lue lisää