Kaikki hyvä loppuu aikanaan – kuten myös joululoma. Kevätlukukauden alku on se aika vuodesta kun mursut, smurffit, puput ja muut fuksi-kategoriaan itsensä luokittelevat suuntaavat katseensa kohti kevään loppua ja siellä häämöttävää pääainevalintaa. Syyslukukausi on saattanut itse kullakin kulua verkostoituessa ja opiskelijoiden juomakulttuuriin tutustuessa, mutta väistämätön on nyt edessä: toista opiskeluvuotta varten on pääaineen oltava selvillä viimeistään toukokuussa.

Joillekin tämä päätös on helppo: he päättävät jo ensimmäisellä kouluviikolla, että rahoitus on the place to be ja pyrkivät sinnikkäästi kohti korkeaa keskiarvoa ja tulevaisuutta finanssisalalla. Näitä rahishärkäkokeita tapaa useimmiten lukusalissa tai kirjastossa, jossa he viettävät lukemattomia tunteja hakaten Excel-taulukkoja, pohtien NPV –laskuja sekä seuraten silmät killissä osakurssien aaltoilevaa liikettä.

Täydellinen vastakohta tälle supermotivoituneelle pänttäämiselle on kylteripersoona, joka haahuilee koulussa kuin sienimetsällä ympäristöään tarkkaillen. Hän haluaa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin, vaikka osa saattaakin johtaa pettymykseen tai omien kiinnostusten uudelleenarviointiin. Viimeistään huhtikuun tienoilla kuitenkin koittaa aika, jolloin rennoimmankin kylterin on tehtävä päätös: Minkä pääaineen valitsen itselleni?

Kummassakin näissä ääritapauksissa on puolensa. Ne jotka tietävät pääaineensa opintojen alkumetreillä voivat keskittyä sen aineen kursseihin ja tarvittaessa panostaa keskiarvoon. He voivat myös ottaa etukäteen selvää kurssitarjonnasta ja luennoitsijoista sekä tiedustella vanhempien tieteenharjoittajien näkemyksiä. Toisaalta he menettävät jotain arvokasta. Jos suuntaa laput silmillä kohti valittua päämäärää, saattaa sokeutua muilta oivallisilta vaihtoehdoilta.

Omasta mielestäni kaikille pääaineille kannattaa antaa mahdollisuus eli yrittää parhaansa peruskursseilla. Ei siis kannata tyrmätä mitään ainetta suoralta kädeltä, vaikkei se ensituntumalta kuulostaisikaan mahtavalta. Omasta kokemuksesta uskallan väittää, että peruskurssit eivät aina ole sitä aihealueen parasta antia.

Itse kuuluin selkeästi kastiin, joka vitkutteli pitkälle kevääseen valinnan kanssa – päätin oman pääaineeni lopullisesti päivää ennen deadlinea. Punnitsin paljon kaikkien aineiden sisältöä, kurssitarjontaa sekä sen tarjoamia uravaihtoehtoja tulevaisuudessa. Lopulta päädyin valitsemaan markkinoinnin, koska se tuntui kiinnostavimmalta ja monipuolisimmalta. Ainakaan toistaiseksi en ole joutunut päätöstäni katumaan ja suosittelenkin, että sitten kun portti Kauppikseen aukeaa, niin suhtautuu kaikkiin aineisiin avoimin mielin. Pääsykoekirjat ovat vain pintaraapaisu kauppatieteiden maailmaan!

 

Muita blogipostauksia

  • Kauppatiede
  • Gerda K.

Kauppiksen valmennustestaaja: Gerda

Hei! Olen Gerda ja olen 22-vuotias yrittäjä. Asun Espoossa ja haen pääsykokeella ensisijaisesti Aalto-yliopistoon. Osallistun tänä vuonna Valmennuskeskuksen kauppatieteiden...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Tommi

Ensimmäinen syksy Aalto-yliopistossa

Tervehdys! Ja tervetuloa lukemaan blogiani. Kerron tässä postauksessa opintosyksyn aloituksesta ja opinnoista Aalto-yliopistossa, kun nyt vihdoinkin on aikaa syksyn kiireiltä kirjoitella...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Jyri

Kaksi kuukautta töissä ja yksi lomalla

Moikka taas pitkästä aikaa! Allekirjoittanut bloggailija on viimeiset kuut ollut työntouhussa ja viettänyt toki myös ansaittua kesälomaakin. Ohessa hieman kuulumisia viimeisiltä...

Lue lisää