• Kauppatiede
  • Reeta Reivinen

Kaikki hyvä loppuu aikanaan – kuten myös joululoma. Kevätlukukauden alku on se aika vuodesta kun mursut, smurffit, puput ja muut fuksi-kategoriaan itsensä luokittelevat suuntaavat katseensa kohti kevään loppua ja siellä häämöttävää pääainevalintaa. Syyslukukausi on saattanut itse kullakin kulua verkostoituessa ja opiskelijoiden juomakulttuuriin tutustuessa, mutta väistämätön on nyt edessä: toista opiskeluvuotta varten on pääaineen oltava selvillä viimeistään toukokuussa.

Joillekin tämä päätös on helppo: he päättävät jo ensimmäisellä kouluviikolla, että rahoitus on the place to be ja pyrkivät sinnikkäästi kohti korkeaa keskiarvoa ja tulevaisuutta finanssisalalla. Näitä rahishärkäkokeita tapaa useimmiten lukusalissa tai kirjastossa, jossa he viettävät lukemattomia tunteja hakaten Excel-taulukkoja, pohtien NPV –laskuja sekä seuraten silmät killissä osakurssien aaltoilevaa liikettä.

Täydellinen vastakohta tälle supermotivoituneelle pänttäämiselle on kylteripersoona, joka haahuilee koulussa kuin sienimetsällä ympäristöään tarkkaillen. Hän haluaa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin, vaikka osa saattaakin johtaa pettymykseen tai omien kiinnostusten uudelleenarviointiin. Viimeistään huhtikuun tienoilla kuitenkin koittaa aika, jolloin rennoimmankin kylterin on tehtävä päätös: Minkä pääaineen valitsen itselleni?

Kummassakin näissä ääritapauksissa on puolensa. Ne jotka tietävät pääaineensa opintojen alkumetreillä voivat keskittyä sen aineen kursseihin ja tarvittaessa panostaa keskiarvoon. He voivat myös ottaa etukäteen selvää kurssitarjonnasta ja luennoitsijoista sekä tiedustella vanhempien tieteenharjoittajien näkemyksiä. Toisaalta he menettävät jotain arvokasta. Jos suuntaa laput silmillä kohti valittua päämäärää, saattaa sokeutua muilta oivallisilta vaihtoehdoilta.

Omasta mielestäni kaikille pääaineille kannattaa antaa mahdollisuus eli yrittää parhaansa peruskursseilla. Ei siis kannata tyrmätä mitään ainetta suoralta kädeltä, vaikkei se ensituntumalta kuulostaisikaan mahtavalta. Omasta kokemuksesta uskallan väittää, että peruskurssit eivät aina ole sitä aihealueen parasta antia.

Itse kuuluin selkeästi kastiin, joka vitkutteli pitkälle kevääseen valinnan kanssa – päätin oman pääaineeni lopullisesti päivää ennen deadlinea. Punnitsin paljon kaikkien aineiden sisältöä, kurssitarjontaa sekä sen tarjoamia uravaihtoehtoja tulevaisuudessa. Lopulta päädyin valitsemaan markkinoinnin, koska se tuntui kiinnostavimmalta ja monipuolisimmalta. Ainakaan toistaiseksi en ole joutunut päätöstäni katumaan ja suosittelenkin, että sitten kun portti Kauppikseen aukeaa, niin suhtautuu kaikkiin aineisiin avoimin mielin. Pääsykoekirjat ovat vain pintaraapaisu kauppatieteiden maailmaan!

 

Muita blogipostauksia

  • Kauppatiede
  • Inka

Mulla on pääaine!

Moikka! Otsikosta voi jo hieman päätellä, mitä tämä blogikirjoitus tulee pitämään sisällään. ;) Sain nimittäin eilen (vihdoinkin!) tiedon...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Jyri

Toinen periodi takana ja joululoman aika

Morjensta kaikille taas pitkästä aikaa! Nyt onkin jo toinen opiskeluperiodi saatu pakettiin ja onkin jo kauan odotetun joululoman aika! Ensi vuoden alusta onkin sitten tiedossa uusia kuvioita...

Lue lisää
  • Kauppatiede
  • Inka

Mitä kuuluu?

Moi pitkästä aikaa! Mun toisen opiskeluvuoden syksy lähestyy kovaa vauhtia loppuaan. Itse asiassa kaikki perinteiset tentit ovat nyt jo takanapäin, ja jäljellä on enää...

Lue lisää