• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Hei!

VAKAVA kokeessa on tärkeää pystyä ottamaan uutta asiaa aineistojen pohjalta haltuun tehokkaasti. Tässä postauksessa kerronkin, kuinka itse teen muistiinpanoja, kun haluan ottaa uuden artikkelin haltuun nopeasti ja kerron tekniikan, joka auttoi minua VAKAVA kokeessa.

Alla on kuvattuna vaiheittain se, kuinka minä nykyään luen artikkeleita. Huomaathan kuitenkin, että jokaisen on tärkeää kehittää juuri itselleen sopiva tapa lukea artikkeleita ja tehdä muistiinpanoja. Esimerkkini artikkelin lukemisesta koskee tilannetta, jossa yritän ottaa artikkelin haltuun nopeasti, eli en tee erillisiä muistiinpanoja vaan teen muistiinpanot artikkeliin. Näin ollen esimerkki vastaa myös sitä, kuinka mielestäni VAKAVA kokeessa muistiinpanot voisi tehdä.

Näin minä luen tieteellisen artikkelin:

  1. Luen johdannon / aloituskappaleen ja pohdin, mitä asiasta jo tiedän. Alleviivaan johdannosta ne kysymykset, joihin artikkelilla pyritään vastaamaan. Jos selkeitä kysymyksiä ei ole esitetty, niin alleviivaan kohdan, jossa kerrotaan, mitä ilmiötä tai aihetta artikkelissa kuvataan.
  2. Luen lopetuskappaleen ja alleviivaan siitä osat, jotka vastaavat alussa esiintyneisiin kysymyksiin tai tiivistävät sen ilmiön, jota artikkelissa on tarkasteltu.
  3.  Luen artikkelin kokonaisuudessaan läpi tekemällä siihen muistiinpanoja. Yleensä ympyröin tekstissä mainittujen henkilöiden nimet, yliviivaan tussilla tärkeät määritelmät (tai viiva marginaaliin), merkitsen kysymysmerkin jos en ymmärrä jotain kohtaa ja huutomerkin puolestaan silloin, kun tekstissä mainitaan mielestäni jotain hyvin tärkeää.
  4. Tarkastelen artikkelia kokonaisuudessaan ja palaan epäselviin kohtiin.

VAKAVA kokeessa luin kysymykset ennen kuin aloin lukemaan artikkelia, joten merkitsin artikkeliin myös ne kohdat, joissa selkeästi oli vastaus johonkin kysymykseen. Tussia ei VAKAVA kokeessa ole perinteisesti saanut olla, joten yliviivauksen sijasta merkitsin tärkeiden määritelmien kohdat viivalla marginaaliin. VAKAVA kokeessa koin avuksi myös sen, että merkitsin marginaaliin yksittäisiä tärkeitä sanoja lähes jokaisesta kappaleesta.

Yksittäisten sanojen merkitseminen marginaaliin auttoi, sillä kysymyksiin vastauksia etsiessäni osasin etsiä tietoa oikeasta kappaleesta ilman, että luin pitkiä pätkiä tekstiä uudestaan. Esim. jos kappaleessa kerrottiin ilmiön taustasta, kirjoitin marginaaliin ”tausta”. Yleisesti käytössä olevia yksittäisiä sanoja minulla ovat esimerkiksi historia, tausta, tulokset, naiset, miehet ja vertaus. Jokainen artikkeli on kuitenkin omanlaisensa, eikä valmista apusanalistaa voi tehdä. Usein jo otsikot viittaavaat siihen, mitä kyseisessä kohtaa artikkelia kerrotaan, mutta olen silti lisännyt tarkentavia sanoja marginaaliin, jolloin oikean vastauksen löytyminen helpottuu entisestään.

On huomattava, että oman toimivan tavan löytäminen voi viedä aikaa ja useita kokeilukertoja. Minunkin tyylini muistiinpanojen tekemiseen on muuttunut useaan otteeseen, mutta nykyisen tavan olen kokenut hyvin toimivaksi. Nyt se tulee jo niin sanotusti selkärangasta, eikä minun enää tarvitse miettiä millaisella merkinnällä mitäkin asiaa marginaaliin merkitsen. Tätä tilannetta toivon teille kaikille VAKAVA kokeeseen, jotta kaikki keskittyminen on tekstin ymmärtämisessä.

Ennen kuin merkinnät olivat itselleni automaattisia, niin luin artikkeleita niin, että vieressäni oli muistilappu, johon olin merkinnyt valitsemani tavat tehdä muistiinpanoja. Esimerkiksi lapulla oli merkintä ”ympyröinti = artikkelissa esiintyvän henkilön nimi”. Pikkuhiljaa merkinnöistä tuli automaattisia ja lappu onkin jo hävinnyt!

 

Toivottavasti blogitekstistäni on apua muistiinpanojen tekemisen opetteluun! Mukavaa syksyn jatkoa ja tsemppiä opiskeluun :)

-Anni

Anni

Olen 21-vuotias kasvatustieteen opiskelija. Opintosuuntani on erityispedagogiikka, joten valmistun laaja-alaiseksi erityisopettajaksi. Opiskelen Helsingin yliopistossa ensimmäistä vuotta.

Blogipostauksissani kerron opinnoistani, yliopistoon hakemisesta sekä annan vinkkejä opiskeluun! Tarkemmin arkeani voi seurata Instagramissa, josta minut löytää nimimerkillä anniudd.

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Kesän tuulet

Takanamme on pitkä ja poikkeuksellinen kevät, joka toi melkoisia yllätyksiä mukanaan muun muassa korkeakouluihin pyrkineille. Muutoksiin sopeutuminen on vaatinut varmasti jokaiselta...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Pelottaako välivuosi?

Välivuosien viettäminen aiheuttaa aina silloin tällöin keskustelua, niin mediassa kuin omassa ruokapöydässä. Tähän kirjoitukseen haluan poimia välivuoden...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Vinkit soveltuvuuskokeeseen 2020

Tässä postauksessa jaan vinkkini opettajankoulutusohjelmien hakuun kuuluvaan soveltuvuuskokeeseen. Tämä postaus on jatkoa eilisestä postauksestani, joten kannattaa käydä...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Vinkit VAKAVA-kokeeseen 2020

Tänä maanantaiaamuna Turussa herättiin talvisen maiseman keskeltä. Elämmekin poikkeuksellista kevättä monella mittapuulla: "takatalvi" toi lounaisrannikolle enemmän...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Vinkkejä etäopiskeluun!

Tällä hetkellä opiskelen kursseja etänä. Uskon, että myös ruudun toisella puolella monella on vastaavanlainen tilanne, joten ajattelin tässä postauksessa kertoa...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Hälsningar från Uppsala!

Vuoden ensimmäisessä blogipostauksessani kerroin odottavani matkaa ystäväni luo Ruotsin Uppsalaan. Tässä blogipostauksessa kerron, mitä reissullani tein ja kuinka se...

Lue lisää