• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Heippa kaikille! 

Olen tehyt VAKAVAN kaksi kertaa vuosina 2018 ja 2019, jolloin VAKAVA koe perustui ennalta jaettavaan aineistoon ja kokeessa jaettavaan materiaaliin. Seuraava VAKAVA koe järjestetään 23.4.2020 eikä siihen ole ennakkomateriaalia vaan koe perustuu kokeessa jaettavaan materiaaliin. Kerron tässä postauksessa omista kokemuksistani kokeessa jaettavasta aineistosta ja annan vinkkejä siihen, kuinka VAKAVA kokeeseen voi mielestäni jo alkaa valmistautumaan.

Kävin molempina vuosina VAKAVA kokeeseen valmistavalla kotikurssilla (kurssin uudistuneeseen versioon pääset tutustumaan: tästä), jossa harjoittelimme kokeessa jaettavan aineiston lukemista. Kurssimme opettaja oli valinnut meille luettavaksi kasvatustieteellisiä artikkeleita ajankohtaisista aiheista ja tehnyt niiden pohjalta meille kurssilaisille tehtäviä. Tehtävien avulla kasvatin kasvatustieteellistä sanavarastoani ja pystyin harjoittelemaan vastausstrategioiden lisäksi lukustrategiaani. Kurssikavereiden kanssa jaoimme myös keskenämme omia vinkkejämme tieteellisten artikkeleiden lukemiseen.

Tärkeitä kysymyksiä, joita kävin itsekseni läpi ennen VAKAVA koetta olivat: Luenko kokeessa ensin aineiston vai kysymykset? Vastaanko kysymyksiin samalla kun luen artikkelia? Mitä jos en ymmärrä aineistoa?

Päätin jo ennen koetta, että luen ensin kysymykset ja sitten vasta aineiston, sillä näin sain kuvan siitä, millaisiin asioihin tulee keskittyä artikkelia lukiessani. Kysymyksiin en kuitenkaan vastannut samaan aikaan lukemisen kanssa, sillä koin, että se olisi keskeyttänyt ajatuksiani. Keskityin siis lukemaan ja ymmärtämään, mutta merkitsin tekstiin kuitenkin ne kohdat, joissa mielestäni vastaus johonkin kysymykseen on. Kokeessa jaettava aineisto tuntui mielestäni helpommalta kuin ennakkomateriaali, joten huoli siitä, etten ymmärtäisi mitään, oli turha. Mielestäni kysymyksen pohtiminen oli kuitenkin tärkeää, sillä kokeessa ei ole aikaa paniikille. Ennen koetta kävin mielessäni läpi tilanteen, etten ymmärtäisi aineistoa. Päätin, että tälläisessä tilanteessa hengittelisin hetken ja lukisin sitten tarkasti uudestaan artikkelin alun ja lopun. Niiden pohjalta yrittäisin sitten saada kokonaiskuvan artikkelista, ennen kuin lähtisin etsimään kysymyksiin vastauksia.

Koen, että avoimessa yliopistossa käydyt kurssit helpottivat toista VAKAVA-rupeamaani, sillä opinnoissa tulin vuoden mittaan lukeneeksi paljon kasvatustieteellisiä tekstejä ja yleisimmät käsitteet olivat minulle tuttuja. Suosittelenkin ehdottomasti käymään avoimen yliopiston kursseilla, jos siihen löytyy aikaa!

Ehkä moni siellä ruudun toisella puolella pohtii, että mitä voisi konkreettisesti alkaa tekemään VAKAVA kokeen eteen tässä ja nyt, jos aikaa avoimen yliopiston kursseille ei ole. Suosittelen aloittamaan tieteellisiin artikkeleihin tutustumisen esimerkiksi lukemalla aiempia VAKAVA kokeiden ennakkoaineistoja läpi. Ne ovat kaikkien saatavilla esimerkiksi kirjastoissa ja sisältävät monipuolisesti kasvatustieteellisiä artikkeleita. Aluksi suosittelen kiinnittämään huomiota siihen, kuinka artikkelit koostuvat, sillä usein niissä toistuu tietynlainen kaava, jonka tunnistaminen auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa. Seuraavassa postauksessani kerron siitä, kuinka minä lähestyn tieteellisiä artikkeleita ja millä tavoin tein VAKAVA kokeessa jaettavaan artikkeliin muistiinpanoja.

 

Mukavaa syksyn jatkoa ja tsemppiä opiskeluun!

-Anni 

Anni

Olen 22-vuotias Tuusulan Kellokoskelta lähtöisin oleva erityispedagogiikan opiskelija. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta Helsingin yliopistossa tavoitteenani päätyä laaja-alaiseksi erityisopettajaksi. Opintojen ohella teen sijaisuuksia kouluille sekä kokkailen ja harrastan liikuntaa. Blogipostauksissani kerron esimerkiksi opinnoistani, omasta hakuajastani sekä annan vinkkejä opiskeluun! 

Toivottavasti postaukseni inspiroivat ja antavat kuvaa siitä, millaista erityispedagogiikan opiskelu voi olla! Instagramista minut löytää nimellä @annierkka

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Tehokkaita opiskeluvinkkejä!

Pääsykokeiden luku-urakkaan valmistautuminen on alkanut. Lisäksi moni saattaa kaivata opiskeluvinkkejä myös ihan perusopiskeluarkeen. Tässä postauksessa jaan 5 tehokasta...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Opiskelijavaihdossa Islannissa

Vietin kevätlukukauden vaihto-oppilaana Pohjois-Islannissa, Akureyrin kaupungissa (20 000 asukasta). Lähdin kuuden kuukauden Erasmus-vaihtoon kotiyliopistostani Turun yliopistosta Akureyrin yliopistoon...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Mikä ihmeen kandi?

Viime kevään suurin opintosaavutukseni oli kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Ajattelinkin tässä postauksessa kertoa siitä, mikä kanditutkielma on ja kuinka se omalla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Miksi valmennuskurssille?

Tarvitaanko yliopistoon pääsemiseksi valmennuskurssia? Tätä kysymystä moni hakija varmasti pyörittelee ennen valmistautumista pääsykokeisiin. Vastaus pähkinänkuoressa...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

My week

Heippa! Olen nyt siirtynyt harjoittelussani yläkouluosuuteen. Ajattelin, että viime kertaisen My day:n lisäksi olisi kiva kuvata laajemmin harjoittelun koostumista ja kuinka muut opintojutut...

Lue lisää