• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia.

Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri)

Vakavan artikkeleista ainakin yksi on usein filosofinen, tämä vuosi ei ole poikkeus. Mielestäni paras tapa päntätä tämänlaisia artikkeleita on oikeasti ymmärtää, mistä tekstistä on kyse. Kun osaat kertoa artikkelin idean ja pystyt puhumaan siitä vapaasti, osaat sen sisällön. Artikkelista voi esimerkiksi keskustella muiden kanssa tai puhua kenelle vain, joka suostuu kuuntelemaan: onhan artikkelilla tärkeä pointti.

Voi myös kokeilla (artikkelia katsomatta) kirjoittaa ylös kaiken mitä artikkelista muistaa, ja sitten korjata mahdolliset väärinkäsitykset ja lisätä asioita mitä unohti. Käsitteitä ja henkilöitä on artikkelissa paljon, joten suosittelen tekemään niistä vaikka muistilappuja. Alla listaan artikkelissa ilmestyviä nimiä sekä käsitteitä ja teen lyhyehkön summauksen artikkelin ideasta.

Henkilöitä:

Maurice Merleau-Ponty, Martin Heidegger, Herbert Marcus, Dietrich Benner, J. A. Hollo, Platon, Charles Taylor, Dietrich Baethge, Günther Anders, Olli-Jukka Jokisaari, Jacques Lacan, Michel Foucault ja Jacques Derrida.

Käsitteitä:

Ekologinen sivistys, myöhäisontologia, ”yleistahto” (anerkennung), liberaali subjekti, Lockelainen liberalismi, ekokatastrofi, teleologia, dualistinen ontologia, antroposentrinen, Eros – Thanatos, vastahegemoninen, logosentrinen subjektikäsitys, Paideia-ajattelu, moraalisubjekti, ideologinen hegemonia, sosialisaatio – individuaatio, esireflektiivinen, Menonin paradoksi, heuristinen, eklektinen, projektiivisuus, integriteetti, transsendentti, merkitysnäkökenttä (horizon of significance), apriorinen, kristillinen ontologia (Imago Dei), teleologis-teologinen ajattelutapa, Hegeliläis-snellmanilainen kansallisvaltioeettos, konsumeristinen, hedonistinen, läsnäolon mefafysiikka, eksistentiaalis-fenomenologinen, objektiruumis – eletty ruumis, dikotominen, ”lihan” ontologia, käännettävyysteesi – risteys (chiasm), esiobjektiivinen, ruumiinvälisyys (l’intercorporété) – käännettävyyssuhde, paradoksaalinen, eettinen kuvittelukyky, itseisarvot – välinearvot, psykodynaaminen. 

Summaus artikkelista

Artikkelin kirjoittaja kritisoi ylikulutukseen perustuvaa elämänlaatua, jonka varaan ei pystytä rakentamaan ”kestävää kehitystä”.  Kirjoittaja korostaa, että yksilöiden mielihyväkeskeisyys ei ole enää kiinni moraalisessa perustassa, eli toimimme halujemme mukaan, vaikka olemme tietoisia siitä, mitä nykyinen elämänmenomme aiheuttaa.

Teknologinen maailmankuva saa ihmiset ajattelemaan, että tulevaisuus on hallittavissa teknologialla. Sama tekniikkausko kuitenkin aiheuttaa uusia ongelmia, joita taas yritetään ratkaista teknologian keinoin, esimerkkinä tästä kirjoittaja käyttää ydinjäteongelmaa.

Vallitseva talouskasvu- ja kilpailuideologia jossa elämme, vaikeuttaa ekologisesti kestävää elämäntapaa. Vallitsevien uskomusten muuttamiseksi tulee määritellä uudelleen moraalisubjekti eli mitä on olla vastuullinen toimija. Tässä kasvatuksella on suuri rooli. On huomioitava, että kasvatus on sidoksissa aikakauteensa, tiettyyn ihmiskäsitykseen, ideologioihin, aatteisiin ja valtasuhteisiin sekä on kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti määräytynyttä.

Kasvatuksen ihanteet ja päämäärät vaikuttavat siihen mitä kasvussa tulisi saavuttaa. Kasvatus on projektiivista, sillä kasvatuksen nykyisyys vaikuttaa tulevaisuuteen ja teologista, koska kasvulla on tarkoitus ja kasvatuksella päämääriä.

Kasvatuksen maailman aikatasoiksi kirjoittaja mainitsee ruumiillisen maailmassa olemisen ajan (eli lapsen terveydelliset edellytykset ja yksilöllinen maailmankuva), sosialisaation ajallisuudet julkisena ajallisuutena (eli eri kasvatusyhteisöillä on erilaisia päämääriä, jotka vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen) ja kulttuurisen merkitysnäkökentän ajallisuuden (eli kyseenalaistamatta omaksutut yhteisön, yhteiskunnan ja sivilisaation moraaliperiaatteet, arvot, toiveet, ideaalit ja päämäärät).

Vahingollisen elämänmuodon ja kasvatuksen yhteys on purettava, niin että kasvatus ja sosialisaatio eivät ylläpitäisi tuhoavaa suhdetta luontoon. Tämän mahdollistamiseksi on uudelleentulkittava moraalisubjekti ja kasvatuksen ontologiset lähtökohdat. Kirjoittaja havainnollistaa ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon suhdetta Merleau-Pontyn kaksipuolisen ruumiin käsitteellä, jossa maailma ei ole edessä oleva tiedon kohde, eikä ihmisen sisäisyys ja maailman ulkoisuuden välinen raja ole tarkka, koska ihminen on samaa ”ainetta” maailman kanssa. Tässä ihmisen ja luonnon välisessä risteyksessä luonto tulee ihmiseksi ja ihminen luonnoksi.

Kasvatuksen tehtävänä on eettisen toimintakyvyn ja moraaliresurssien kehittäminen, etenkin nyt kun tulevilla sukupolvilla on pian niskassaan nykyisen ongelmat. Kulutuslähtöiselle elämäntyylille ja yksilöiden keskinäistä kilpailua korostavalle maailmankuvalle on luotava vaihtoehtoja, ihmisten yhteistyötä ja eettistä toimintakykyä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Ihmisen osa on tulkittava uudelleen ontologisella, eettisellä ja poliittisella tasolla. Kirjoittajan mukaan vastuuseen kasvetaan pikkuhiljaa sisäistämällä hyveitä ja vastuuseen kasvanut kykenee suuntaamaan energiansa rakentavasti, toisia ihmisiä, eläimiä, kasveja ja koko luontoa kunnioittaen.

 

Voimia ja tsemppejä kaikille Vakava-kokeeseen osallistuville! Kova työ puhuu kyllä aina puolestaan :)

- Hilla

Lue aikaisemmat blogitekstit: osa 1osa 2 ja osa 3.

 

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää