Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen VAKAVA-koe.

Kiusoittelun kielioppi: nuorten elämää luokkahuoneissa (Liisa Tainio)

Huomautuksia artikkelista:

• Kyseessä on laadullinen tutkimus, aiemmissa tutkimuksissa koulukiusaamista on tutkittu lähinnä kvantitatiivisina kyselyaineistona.
• Keskusteluanalyyttinen näkökulma (Artikkelin kirjoittaja analysoi tekstissään katkelmia erilaisista kiusoittelutilanteista)
• Artikkelin kirjoittajan lähtökohta on, että luokkahuoneen vuorovaikutuksessa on olemassa jännite ”virallisen” oppilaan roolin ja ”epävirallisen” kaverin roolin välillä.
• Kirjoittajan pyrkimys on avata kiusoittelutoimintaa analysoimalla vuorovaikutustilanteita ja tunnistaa niistä kiusoittelun ”kielioppia”. Tunnistamalla mitä on kiusoittelu, kirjoittaja kykenee tutkimaan kiusoittelun ja kiusaamisen välistä rajapintaa. Tutkijan mielestä leikillinen vuorovaikutus (myös kiusoitteleminen) kuuluu luokkahuoneessa tapahtuvaan toimintaan, etenkin suomalaisessa luokkahuoneessa.

Käsitteitä, mitä tekstissä tulee esille:

Kouluetnografi, kiusoittelu (teasing) – kiusaaminen (bullying), pahantahtoinen kiusoittelu (malicious teasing), merkitsimi, prosodia, kehollinen/sanallinen kiusoittelutoiminta, IRE-opetussykli (Initiate–Response–Evaluation), diskurssi, sekvenssi, implisiittinen – eksplisiittinen, toimijuus (agency).

Koulukiusaaminen = vuorovaikutusprosessi, jossa oppilas joutuu loukkaavan toiminnan kohteeksi niin, että se on toistuvaa, eikä kiusattu itse pysty vaikuttamaan tilanteessa. Kirjoittajan mainitsemia keskeisiä kiusaamisen elementtejä ovat toiminnan kesto, toistuvuus, toiminnan tahallisuus, kiusaajan ja kiusatun epätasapainoinen valtasuhde.  Kiusaaminen on monimuotoista, esim. sanallista, kehollista tai teknologiavälitteistä. Kirjoittaja myös toteaa, että kiusaaminen synnyttää kiusaamista.

Vakava-kirjan mukaan, artikkelin tulkinnassa on keskeistä huomioida, miten kiusoittelu herää, miten se otetaan vastaan ja millaisen merkityksen se saa vuorovaikutuksessa. On siis tärkeää osata määritellä myös kiusoittelu.

• Dacher Keltner ja kumppanit (2001) määrittelevät kiusoittelun keskeiseksi vuorovaikutustoiminnaksi ja ”toiselle suunnatuksi tahalliseksi ja leikilliseksi provokaatioksi, jolla kommentoidaan jotain, joka on kohteelle tärkeää”. Kiusoittelua voidaan tutkia analysoimalla sanallista toimintaa (leikillisen toiminnan merkitsimiä, prosodisia merkitsimiä ja kiusoittelun ei-kielellisiä elementtejä). Kiusoitteluun voi siis liittyä esimerkiksi liioittelua, erityinen äänensävy, hymyilyä, kosketusta tai erityinen ilme jne.

Yhteenvetona kiusoittelusta, tutkija esittää kiusoittelun lyhyen kieliopin, joihin kuuluvat:

1. Edellinen konteksti

2. Kiusoittelun synnyttävä vuoro

3. Kiusoittelun rakenne

4. Kiusoittelun vastaanotto

5. Meneillään oleva tulkintakehys

Tulokset

• Analyysiensa perusteella tutkija väittää, että nuorten keskinäinen leikillinen toiminta, toistensa viihdyttäminen ja kiusoitteleminen, on olennainen osa koko koulunkäyntiä ja yhteydessä oppituntien pedagogiseen vuorovaikutustoimintaan.
• Kirjoittaja myös ilmaisee mielipiteensä siitä, että oppilaiden toimijuutta ei pitäisi tarkastella vain virallisen koulun näkökulmasta, myös ns. epäviralliset koulun normit voivat ohjata nuorten vuorovaikutusta. Nämä normit saattavat altistaa tietyn yksilön kiusaamisen kohteeksi, jolloin opettaja puolestaan voi muuttaa vuorovaikutuksen suuntaa pitämällä yllä koulun virallisia normeja.
• Oppilaat hyödyntävät koulun ”virallisia” diskurssikäytänteitä ja rakentavat oppilaidenvälisiä tiloja, jotka mahdollistavat oman aseman neuvottelemisen vertaisryhmässä, sekä pitävät oppilaan osallisuutta yllä koulun virallisessa toiminnassa. Tämä valmistaa opiskelijoita strategioiden kehittämiseen, joilla he selviytyvät myös koulun ulkopuolisista ristiriitaisista odotuksista ja tulkintakehyksiä sisältävistä tilanteista.

Artikkelin rakenne on mielestäni selkeä: Johdanto, kiusaamisen & kiusoittelun määritteleminen, aineistoesimerkit, yhteenveto ja lopptutulokset. Artikkelin ymmärtämistä voi hankaloittaa esimerkeissä käytetyt litterointimerkit tai jotkut tekstissä käytetyt termit, jos ne eivät ole ennestään tuttuja.

Itse käyttäisin artikkelin läpikäymiseen paljon värejä, sekä tekisin marginaalimuistiinpanoja tekstin viereen, selittämällä lyhyesti omin sanoin. Veikkaan, että tästä artikkelista saa helposti soveltavia tehtäviä, koska aihe on niin käytännönläheinen. Miten sinun mielestäsi tätä artikkelia voisi soveltaa esimerkiksi opettajan työssä?

Tsemppiä kaikille hakijoille! 🙂

– Hilla

Osassa 1 käyn läpi ekaa artikkelia