• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Ilvesmäki

Onpas taas nopeasti perjantai! Kulunut viikko on ollut erilainen kuin yleensä, koska olen opiskellut itsenäisesti kaiket päivät. Ei ryhmätöitä, ei läsnäolopakollisia seminaareja tai luentoja. Viikon ainoa juttu oli torstain parin tunnin luento. Senkin olisi voinut katsoa jälkikäteen videona, mutta tekemisen puutteessa menin mieluummin paikan päälle. Luennon aiheena olivat kansainväliset näkökulmat inklusiiviseen opetukseen. Luento oli englanninkielinen, mikä on Jyväskylän erkalla melko yleistä maisterivaiheen kursseilla. Kurssitehtävät saa kuitenkin tehdä suomeksi. Pohdin luennon jälkeen, että enkun kielen kannalta videon katsominen on kätevää, kun videota voi stoppailla ja tarkistaa sanoja tai tehdä muistiinpanoja välissä.

Mahdollisuuksien mukaan pidän viikonloput vapaa-aikana. Jos on isompia kouluprojekteja meneillään, viikonloputkin kuluvat helposti niiden parissa. Tämän vuoden puolella ei vielä sellaisia ole ollut, joten viikonloppuisin on saanut vastapainoa opiskelulle. Yleensä maanantaina arkeen palaaminen on helppoa, mutta tällä viikolla ei. Mitään pakollista tekemistä ei ollut tiedossa, ja maanantai meni oikeastaan suunnitellessa omaa opiskelua. Lopulta päädyin lähtemään kirjastolle etsimään lähdekirjallisuutta oppimistehtävää varten.

Pari seuraavaa päivää lueskelin kotona lainaamiani kirjoja ja kirjoittelin oppimistehtävää tieteellisesti toimiviksi todetuista erityisopetuksen menetelmistä. Oli tosi omituista työskennellä yksin, koska pari viimeistä vuotta on kulunut tiiviisti ryhmätöiden parissa. Ryhmätöissä parasta on yhteinen asioiden pohdiskelu ja näkökulmien vaihtaminen. Nyt yksin kirjoittaessa tekstiin ei ihan samanlaista syvällisyyttä tullut, mutta ajattelin lukea oman tekstini kurssin loppupuolella uudestaan ja lisäillä uusia ajatuksia.

Itsenäisessä opiskelussa haaste on ehdottomasti myös aloittamisen vaikeus. Kun on itse oman aikataulunsa herra, aloitusta tulee helposti venyttäneeksi. Tästä syystä moni opiskelija lähtee vapaapäivinäkin yliopistolle tai kirjastolle opiskelemaan, koska ymmärrettävästi kotona on paljon muutakin tekemistä. Olen aina ajatellut, että kotona opiskelu on minulle ok, eikä kirjastoon lähtö lisää omaa motivaatiotani, mutta täytyypä harkita uudestaan! Sen verran hitaita olivat tämän viikon aamut, että aikainen kirjastoon lähtö olisi varmasti tehostanut työskentelyä. Kotona opiskellessa tulee pidettyä paljon taukoja, mikä joskus aiheuttaa huonoa omaa tuntoa. Kun välillä on ollut läsnäolopakollista opetusta yliopistolla klo 8-16, on illalla ollut tyytyväinen olo ja tunne siitä, että on edistynyt päivän aikana. Jos taas viettää kotona koko päivän, on vaikeampaa arvioida, milloin olisi valmis. Iltaisin opiskelu venyy helposti myöhään. Toisaalta viikon lukemiset olivat mielenkiintoisia, eikä lukemista malttanut lopettaa vauhtiin pääsemisen jälkeen. Kokemusta on myös yöllä opiskelusta, kun deadlinen lähestyessä tekstiä on pakko alkaa syntyä. Niissä tilanteissa minusta valvominen ja yöllisen luovuuden käyttäminen toimii! :D Tosin seuraava 8 aamu on yöllisten urakoiden jälkeen melko ankea.

Koen tällä viikolla viisastuneeni ja oppineeni omista opiskelutavoistani uutta. Maisterivaiheessa opiskelu itsenäistyy, mihin voi jo alkaa totuttelemaan. Tiedän nyt, että gradun kirjoittamista varten pitää suunnitella omat rutiinit ja välitavoitteet, joilla varmistaa työn edistymisen. Yliopistossa oppii oman itsensä johtamista, ja oma vastuu on välttämätöntä. On hienoa, että vastuun lisäksi työskentelyssä on oma vapaus. Vielä kun oppisi tasapainoilemaan vastuun ja vapauden kanssa!

Mukavaa viikonloppua!

-Anna

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Kuinka valita oikea yliopisto

Kolme vuotta takaperin, kun olin viettänyt välivuoden ja viimein päättänyt mitä alaa opiskella, piti enää päättää mihin yliopistoon hakea. Tiesin...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna

Itsenäistä opiskelua

Onpas taas nopeasti perjantai! Kulunut viikko on ollut erilainen kuin yleensä, koska olen opiskellut itsenäisesti kaiket päivät. Ei ryhmätöitä, ei läsnäolopakollisia...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna

Millainen tyyppi soveltuu opeksi?

Kirjoitin tällä kertaa ajatuksiani soveltuvuuskokeista ja hyvän opettajan piirteistä. Pääsykokeeseen valmistautumisella ei ole vielä kiirettä, mutta asia varmasti pyörii mielessä. Varsinkin soveltuvu...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna

Eka koulupäivä 2019

Moikka pitkästä aikaa! Harmillisesti melkein kahden kuukauden tauko bloggailusta, mikä ei ollut millään tavalla tarkoitettua! Opiskeluelämässä on tapahtunut hirmuisesti ja kerrottavaa olisi paljon, olen jo...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Joulukiireet ja opiskelu

Jossakin vaiheessa ne lapsuuden piparintuoksuiset ja lahjapaperien rapinalta kuulostavat joulukuiset päivät muuttuvat hillittömäksi kiireeksi saada sekä jouluvalmistelut, että opinnot pulkkaan. Opiskelijalle on ty...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Verkko-opiskelun hyvät ja huonot puolet

Suoritan parhaillaan erityispedagogiikan perusopintoja verkko-opintoina. Olen suorittanut nyt kaksi kurssia ja toiset kaksi ovat meneillään, joten ajattelin vähän kertoa verkko-opiskelun...

Lue lisää