• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna

Kirjoitin tällä kertaa ajatuksiani soveltuvuuskokeista ja hyvän opettajan piirteistä.

Pääsykokeeseen valmistautumisella ei ole vielä kiirettä, mutta asia varmasti pyörii mielessä. Varsinkin soveltuvuuskoe voi jännittää, koska siihen ei ole helppoa valmistautua. Ja etukäteen ei tarkkaan tiedä, miten soveltuvuutta arvioidaan. Millä kriteerillä joku sopii opettajaksi ja toinen ei? Soveltuvuuskokeiden arviointia pidetään jossain määrin salaisuutena, ainakaan minulle ei ole täysin selvinnyt, vastasinko haastattelussa "niin kuin odotettiin". Pistemäärän saa tietää, mutta tarkempaa selvitystä ei tule. Esimerkiksi jos pisteet ovat yhtä vaille täydet, ei saa tietää mistä kysymyksestä piste jäi saamatta ja miksi.

Monella on varmaan mielikuva siitä, millainen opettajan pitäisi olla luonteeltaan. Stereotyyppisesti varmaankin hyvä opettaja on kärsivällinen, ulospäinsuuntautunut, harrastaa vapaa-ajalla kasvikansion tekemistä ja virkkaamista sekä juo paljon kahvia. Kaikki nuo ovat hyviä piirteitä opettajalle (kahvi?), mutta eivät ainoita oikeita. Todellisuudessa erilaisiakin opettajatyyppejä mahtuu maailmaan. Rauhallisuus tai vilkkaus ei kumpikaan ole poissulkeva piirre. Opettajalta ei myöskään odoteta mitään tiettyjä harrastuksia tai kiinnostuksenkohteita. Toki jonkinlainen kiinnostus ympäröivään maailmaan ja ihmisten kanssa toimimiseen on melko välttämätön kasvatusalan minkä tahansa työnkuvan kannalta. Roolia ei kannata ottaa, koska todennäköisesti arvioijat näkevät roolin läpi. Varmempi tapa on olla rehellisesti oma itsensä. Sen sijaan arvioijilla voi hyvinkin olla rooleja, mikä on hyvä tiedostaa etukäteen. Ei välttämättä johdu vastauksistasi, jos haastattelija näyttää huvittuneelta tai suhtautuu kriittisesti kaikkeen mitä sanot. Kyseessä voi olla sovittu rooli, jolla on haastattelijoille sovittu tarkoitus.

Entä jos mietit, sovitko opettajaksi sen takia, ettet itse pidä jostain kouluaineesta tai jokin kouluaine on sinulle ollut aina haastavaa? Tähän sanoisin, ettei ole syytä huoleen. Kaikki opettajiksi opiskelevat eivät innostu kaikista kouluaineista, meilläkin on inhokit ja suosikit. Omaa suhdetta kouluaineisiin työstetään luokanopettajan monialaisten opintojen aikana, ja asennoidutaan opettamaan niitäkin asioita, joihin itsellä ei ole paloa. Oppilaille ei tietenkään kannata siirtää omia negatiivisia asenteitaan. Vaikeista kouluaineista taas olen kuullut sanottavan, että omat kokemukset vaikeuksista ovat opettajalle jopa vahvuus. Vaikeuksien kokeminen auttaa ymmärtämään, miten oppiminen tapahtuu, millaisen ajan se vaatii ja miten oppimista voi helpottaa. Silloin osaa suhtautua oppilaankin vaikeuksiin kannustavasti ja empaattisesti. Opettajaksi opiskellessa itselle vaikeaa oppiainetta opiskellaan uudestaan opettamisen näkökulmasta. Itselle vaikean asian opettaminen toiselle (kokemusta on) vaatii kärsivällisyyttä ja huolellisuutta. Tarkalla ja rauhallisella etenemisellä varmistuu, ettei väärinymmärryksiä tule. Ja jos tuleekin, niin virheistähän oppii!

Kannustuksen sanana voin sanoa, että täydellisyyttä ei etsitä eikä täydellinen tarvitse olla. Olen itsekin huomannut kehittyväni koulutuksen aikana paitsi tiedollisesti, myös soveltuvuuden osalta. Tärkeämpää valintakoetilanteessa on osoittaa oma kiinnostuksensa ja halunsa sekä kykynsä kehittyä, kuin antaa se kuva että on jo valmis. En tietenkään tiedä, ajattelevatko yliopiston arvioijat samalla tavalla. :D Olettaisin kuitenkin, ettei hakijaan suhtauduta valmiina opettajana, vaan sellaiseksi pyrkivänä.

Hyvää alkanutta viikkoa!

-Anna

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Tehokkaita opiskeluvinkkejä!

Pääsykokeiden luku-urakkaan valmistautuminen on alkanut. Lisäksi moni saattaa kaivata opiskeluvinkkejä myös ihan perusopiskeluarkeen. Tässä postauksessa jaan 5 tehokasta...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Opiskelijavaihdossa Islannissa

Vietin kevätlukukauden vaihto-oppilaana Pohjois-Islannissa, Akureyrin kaupungissa (20 000 asukasta). Lähdin kuuden kuukauden Erasmus-vaihtoon kotiyliopistostani Turun yliopistosta Akureyrin yliopistoon...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Mikä ihmeen kandi?

Viime kevään suurin opintosaavutukseni oli kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Ajattelinkin tässä postauksessa kertoa siitä, mikä kanditutkielma on ja kuinka se omalla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Miksi valmennuskurssille?

Tarvitaanko yliopistoon pääsemiseksi valmennuskurssia? Tätä kysymystä moni hakija varmasti pyörittelee ennen valmistautumista pääsykokeisiin. Vastaus pähkinänkuoressa...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

My week

Heippa! Olen nyt siirtynyt harjoittelussani yläkouluosuuteen. Ajattelin, että viime kertaisen My day:n lisäksi olisi kiva kuvata laajemmin harjoittelun koostumista ja kuinka muut opintojutut...

Lue lisää