Kasvatustiede ja opettajankoulutus  •  05.10.2018

Kesäkurssi Pekingissä 2018

Sain yliopiston kautta tilaisuuden viettää tämän vuoden heinäkuun Pekingissä, Renminin ylipiston kesäkurssilla. Stipendiä pystyi hakemaan kuka tahansa yliopisto-opiskelija, jolla oli tarpeeksi kiinan opintoja kasassa. Käytännössä tämä tarkoitti, että kesäkurssilainen vapautettiin kurssimaksuista ja asumiskuluista, jos toinen kursseista oli kiinan kielen kurssi ja huoneen jakoi toisen vaihtarin kanssa. Huonekaverini sattui olemaan toinen suomalainen ja meillä sujui todella hyvin.

Mitä (ei-niin-materiaalista) tarvitset ennen Kiinaan lähtöä:

  • Edes pientä kiinan taitoa. Tervehtiminen ja kiittäminen kiinaksi tekevät asioinnista helpompaa/halvempaa ja siten saa aikaan pari hymyäkin. Englantia ei pahemmin puhuta.
  • Kärsivällisyyttä. Välillä vain pitää odotella pitkään, vaikka asian hoitaminen kestää todellisuudessa pari minuuttia.
  • Henkistä valmistautumista siihen, että länsimaalaista tullaan pyytämään kuvaan/salakuvaamaan. (Vaikka sinulla on paha olo saasteiden takia ja hikoilet päättömästi, koska ulkona on jatkuvasti 40 astetta lämmintä)
  • Pokerinaamaa, koska myyjät kääntävät kännykällään myyntilauseita kiinasta englanniksi ja käännös on usein jotain todella naurettavaa.
  • Lisää henkistä valmistautumista kiinalaisiin vessoihin ja niiden suuresti vaihtelevaan hygienian tasoon.
  • Wechat – sovellusta kännykkään. Kaikki kommunikointi ja jopa ravintoloiden ruokalistat voivat olla wechatissa. Paikallinen kiinalainen hoitaa kaiken ostosten maksamisesta taksin tilaamiseen wechatillä, mutta ulkomaalaisellakin se on hyvä olla.

Renminin yliopistokampus oli todella iso. Kampus oli kuin oma kylänsä, jonka ulkopuolella oli muurit ja vartijat. Kampus ei kuitenkaan ollut suljettu alue, vihreytensä takia se toimi paikalliselle myös puisto- ja lenkkeilyalueena. Aamulla kävellessään tunnille näki joukon vanhempia ihmisiä harrastavan taichia puistossa ja laakeilla kiveyksillä. Tunnilta palatessaan piti väistellä äänettömiä sähkömopoja, joiden kuskit samaan aikaan painottelivat painavien ostoskassiensa kanssa, kuin puhuivat puhelimeensa. Liiveihin sonnustautunut nuori katutarkastaja ei liikahtanutkaan paikoiltaan ja ikkunoissa oli pyykkejä aina kuivumassa, koska kuusi kiinalaista opiskelijaa jakaa yhden huoneen. Uimahallin takana oli jostain syystä vino pino vanhoja ruostuneita pyöriä ja pienikokoinen poliisiauto, jonka en kertaakaan nähnyt olevan käytössä. Ollaakseen niin täynnä ihmisiä ja meininkiä, elämä kampuksen sisällä tuntui välillä täysin pysähtyneeltä. Ajoittaiset rankkasateet, jalkojen alla liikkuvat katukivet sekä täysinäiset metrot alkoivat tuntua arjelta. Alussa pelkän ruuan tilaaminen ravintolassa/kampuksen ruokalassa oli vaikeaa, koska ruokalistat olivat kokonaan kiinaksi. Kun viimein ylpeänä vein vaivalla hankittua nuudelikippoa pöytään, oli kirpaisevaa huomata, että nuudelien seassa on porsaan lihaa, ja olen kasvissyöjä.

Kiinan kielen kurssin lisäksi olin valinnut kiinalaisen elokuvakurssin. Aasialaisten elokuvien katseleminen länsimaalaisesta perspektiivistä oli minulle sekä tajunnanräjäyttävää, että hyvä syy opettajalle kysyä aina luokan viideltä ulkomaalaiselta opiskelijalta, mitä mieltä me olimme. Olin luokan ainoa eurooppalainen ja tunsin kovaa painetta siitä, että kaikki sanomani otettaisiin vastaan yleisenä länsimaalaisena mielipiteenä. Vastasin opettajan haasteeseen valitsemalla luokasta nurkkapaikan ja aktiivisesti välttelemällä hänen katsettaan. Muuten pidin kurssista todella paljon, elokuvat antoivat paremman käsityksen kiinankielisestä maailmasta ja kulttuurista, joka jollain metatasolla saattoi auttaa myös siellä vietetyssä arjessa.

Vietin eniten aikaa muiden suomalaisten vaihtarien kanssa, joten kulttuurishokki iski paljon odotettua lievemmin. Uudet ystävät tekivät Kiinassa pärjäämisen paljon helpommaksi. Sain tietenkin myös ystäviä muista vaihtareista ja parista kiinalaisestakin. Iltaisin luentojen jälkeen ja viikonloppuisin kävimme turistinähtävyyksissä ja talsimme kuumuudessa Pekingin keskustassa. Ainoat huonot puolet matkassa olivatkin polttava kuumuus, saasteet ja se vaihteleva hygienian taso. Nämä ovat kaikki kuitenkin asioita, joihin täytyi vain sopeutua ja etukäteen valmistautua niin paljon kuin mahdollista.

Kokonaisuudessaan Kiinan matka ja Renminin yliopiston kesäkurssi olivat todella uskomaton kokemus. Olin ollut Aasiassa aiemmin vain Japanissa, joten Kiinassa käyminen itsessään oli jo unohtumatonta. Yliopisto ja ystävät tekivät matkasta vain paremman ja uskon, että ne antoivat Kiinasta ja kiinalaisten arjesta erilaisen näkökulman, mitä olisin saanut turistina. Matkasta jäi käteen hieno todistus siitä, että on ”kunniakkaasti suorittanut kesäkurssin” ja itsevarmuus, että tulevaisuudessa tulee pärjäämään Kiinan matkoilla entistä paremmin.

Hauskoja tarinoita matkalta riittää, joten haluan seuraavassa blogipostauksessani kertoa parista hyvin mieleenpainuvasta tapahtumasta Kiinassa. ?

– Hilla

Hilla