Kasvatustiede ja opettajankoulutus  •  05.06.2018

Omat soveltuvuuskokeeni

Opiskelen Helsingissä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä. Hakiessani yliopistoon hain kuitenkin varavaihtoehtoina myös luokanopettajaksi ja lastentarhanopettajaksi. Kävin 2016 luokanopettajan soveltuvuuskokeen Helsingissä ja Jyväskylässä lastentarhanopettajan kokeen. Pisteeni eivät olisi riittäneet Helsingin luokanopettajaksi, mutta Jyväskylän lastentarhanopettajan paikka olisi napannut. Aikuiskasvatus oli kuitenkin korkeimmalla listassani, joten päädyin nykyiseen opiskelupaikkaani. Tässä blogissa kerron vähän omista soveltuvuuskokeistani.

Helsingin Luokanopettaja soveltuvuuskoe

Soveltuvuuskokeessa oli yksilöhaastattelu ja ryhmätilanne. Ryhmätilannetta ennen meille jaettiin sarjakuvat, saimme keskustella niistä vapaasti ja tehdä valmiiksi muistiinpanoja. Noin vartin jälkeen meidät kutsuttiin sisään luokkaan. Hakijoita oli tilanteessa neljä, luokassa tuolit oli aseteltu valmiiksi toisiaan vastapäätä, pöytiä ei ollut. Kaksi arvioitsijaa istuivat sivussa, eivätkä keskeyttäneet keskusteluamme missään vaiheessa.

Sarjakuva oli Lassi ja Leevi -sarjakuva, joka kertoi tyttöjen ja poikien leikkimisen eroista. Yritin muistella artikkeleita, joita olin lukenut sukupuolieroista. Nyt kun ajattelen asiaa jälkikäteen, olisi erojen sijaan voinut jutella sukupuolitietoisuudesta. Juttelimme aiheesta kuitenkin noin 15 minuuttia. Lopuksi meidät ohjattiin ulos odottamaan vuoroamme yksilöhaastatteluun.

Yksilöhaastattelu

Yksilöhaastattelussa oli myös kaksi arvioitsijaa. Istuin suoraan heidän edessään (taas ilman pöytää, jota olisin kovasti kaivannut). Keskustelu eteni paljon sitä myötä, mitä minä olin vastannut ja he keksivät jatkokysymyksiä. Myös peruskysymyksiä oli, kuten miksi haluat juuri opettajaksi, mitä tiedät Helsingin yliopistosta ja mitä koit hankalaksi sijaistaessa kouluissa. Arvioitsijoilla oli selvästi päällään roolit, toinen oli todella vastaanottavainen kaikelle mitä sanoin, ja toinen haastattelija pysytteli pitkään hiljaa ja piti katseensa paperissa suurimman osan ajasta. Yksilöhaastattelu oli ohi noin 10 minuutissa. Tiesin, ettei se ollut mennyt kovin hyvin. Olin jännityksessä lähtenyt puhumaan täysin epäolennaisista asioista. Vinkkinä siis: mieti vastauksesi loppuun ennen kuin alat vastaamaan, älä pidennä puheenvuoroja turhaan. Lyhyetkin puheenvuorot voivat tehdä vaikutuksen.

Jyväskylä Lastentarhanopettaja soveltuvuuskoe

Jyväskylässä soveltuvuuskokeeseen kuului myös ryhmä- sekä yksilöhaastattelu. Lisäksi ryhmätilannetta varten piti ennakkoon lukea kaksi artikkelia lasten teknologian käytöstä päiväkodeissa. Asun Helsingissä, joten saavuin Jyväskylään bussilla edellisenä päivänä. Halusin myös pyörähtää ylipistolla aiemmin, etten eksyisi koepäivänä. Kuten Helsingissä, myös Jyväskylässä soveltuvuusosio alkoi ryhmähaastattelulla. Olimme ryhmämme kanssa löytäneet toisemme ennen luokkaan menoa. Olimme siis esitelleet itsemme ja puhuneet vapaasti ennen koetilannetta, mikä vähensi ainakin omaa jännitystäni. Näin koetilanteessa oli vain kaksi tuntematonta ihmistä, ketkä olivat tietenkin arvioitsijat. Kun ryhmäosuus alkoi, meidät pyydettiin sisään luokkaan, jossa oli erilaisia soittimia marakasseista kitaraan. Luokassa oli myös tabletti ja piirtoteline. Saimme täysin vapaat kädet suunnitella mainos päiväkodille, ennakkomateriaalien tietoja sai käyttää tai soveltaa. Päätimme tehdä päiväkodille tv-mainoksen, tunnelma oli hauska ja positiivinen koko osion ajan. Tilanne kesti noin 15 minuuttia.

Yksilöhaastattelu

Yksilöhaastattelussa oli kaksi arvioitsijaa. Molemmat olivat todella mukavia, enkä ainakaan huomannut, että minkäänlaista roolipeliä olisi kummallakaan ollut päällä. Haastattelussa kysyttiin, miksi haluaisin opiskella lastentarhanopettajaksi, miksi juuri Jyväskylään, miksi juuri töihin pienten lasten kanssa, eikä esim. opettajaksi. Minulta kysyttiin myös aiemmasta kokemuksestani alalla ja mitä olin pitänyt ryhmäosion ennakkomateriaaleista. Tilanne tuntui todella vapaalta ja keskustelutyyppiseltä ja kesti myös noin 15 minuuttia (saatoin olla hieman yliaikaa). Tiesin, että haastattelu oli mennyt hyvin, joten lähdin Jyväskylästä kevyin askelin.

Nämä soveltuvuuskokeen kokemukset ovat kirjoitettu täysin omasta näkökulmastani. Olen myöhemmin jutellut monien muiden kanssaopiskelijoiden kanssa heidän kokemuksistaan, ja meillä kaikilla on jäänyt hyvin erilaisia muistikuvia. Soveltuvuuskokeet ovat kaikkialla hieman erilaisia, ja ne vaihtelevat myös haastattelijoiden ja itse haastateltavan mukaan. Tärkeintä on omassa soveltuvuusosiossa tuoda esille oma itsesi, oma paras versio itsestäsi.

Tsemppiä soveltuvuuskokeeseen!

Hilla