• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Pääsykokeeseen opiskellessa on tärkeää pitää yllä jonkinlaista lukusuunnitelmaa. Paperille tai koneelle tehdystä konkreettisesta lukusuunnitelmasta on helpompi pitää kiinni kuin ajattelutavasta ”no luen silloin, kun on aikaa”. Opiskeluajan lisäksi lukusuunnitelmaan kannattaa merkitä myös pakolliset menot, kuten työt tai harrastukset. Myös tauot on hyvä merkitä, sillä ne tasapainottavat lukemista. Liian pikkutarkat minuuttiaikataulut eivät kuitenkaan kanna pidemmän päälle, vaikka tarkoituksena olisikin käyttää jokainen päivä hyödyksi. Keskittymiskyky ja jaksaminen vaihtelevat henkilöittäin, väsyneenä opiskelemalla vain menettää aikaa, jos päähän ei ole jäänyt mitään monen tunnin pänttäyksen jälkeen. Sivumäärien tarkastelun sijaan laadukas lukeminen vie paljon pidemmälle, jotkut kymmenen sivua voivat olla paljon helppolukuisempia kuin toisen artikkelin kymmenen sivua.

Nippelitiedon, kuten vuosilukujen ja nimien kysyminen Vakavassa on vaihdellut vuosittain (2016 Vakavassa oli erillinen tehtävä vuosiluvuille, johon itse en ollut valmistautunut). Koe on kuitenkin mennyt selkeästi soveltavampaan suuntaan viime vuosina, joten artikkelien, käsitteiden ja kirjoittajan viestin oikeasti ymmärtäminen on hyvin oleellista.

Jokainen lukupäivä kannattaa aloittaa jollain tavoitteella, esim. ”tänään teen artikkelin X muistiinpanot”. Jos et sinä päivänä saa tavoitettasi tehtyä, laadi uusi suunnitelma ja kuro tavoitteesi kiinni. Jos putoat lukusuunnitelmastasi kokonaan, älä luovuta, vaan tee kokonaan uusi suunnitelma ja yritä parhaasi mukaan noudattaa sitä. Pidä suunnitelmat itsellesi realistisina, myös kuukaudessa itsensä burn-outiin lukeminen on täysin mahdollista. Mene siis oman jaksamisesi ja oppimistahtisi mukaan, kova työ kyllä palkitaan!

Vaikeina hetkinä on hyvä muistuttaa itseään: Miksi opiskelee tähän pääsykokeeseen? Mikä motivoi jatkamaan? Vakavankin materiaalit voivat hyvin tulla myöhemmin yliopiston luennoilla vastaan. Hyvä motivaationlähde voi olla esimerkiksi se, että ajattelee opiskelevansa tulevaisuuttaan varten, ei vain tähän yhteen pääsykokeeseen.

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Tehokkaita opiskeluvinkkejä!

Pääsykokeiden luku-urakkaan valmistautuminen on alkanut. Lisäksi moni saattaa kaivata opiskeluvinkkejä myös ihan perusopiskeluarkeen. Tässä postauksessa jaan 5 tehokasta...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Opiskelijavaihdossa Islannissa

Vietin kevätlukukauden vaihto-oppilaana Pohjois-Islannissa, Akureyrin kaupungissa (20 000 asukasta). Lähdin kuuden kuukauden Erasmus-vaihtoon kotiyliopistostani Turun yliopistosta Akureyrin yliopistoon...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Mikä ihmeen kandi?

Viime kevään suurin opintosaavutukseni oli kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Ajattelinkin tässä postauksessa kertoa siitä, mikä kanditutkielma on ja kuinka se omalla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Miksi valmennuskurssille?

Tarvitaanko yliopistoon pääsemiseksi valmennuskurssia? Tätä kysymystä moni hakija varmasti pyörittelee ennen valmistautumista pääsykokeisiin. Vastaus pähkinänkuoressa...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

My week

Heippa! Olen nyt siirtynyt harjoittelussani yläkouluosuuteen. Ajattelin, että viime kertaisen My day:n lisäksi olisi kiva kuvata laajemmin harjoittelun koostumista ja kuinka muut opintojutut...

Lue lisää