• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Olette varmasti seuranneet julkista keskustelua siitä, että korkeakouluun hakemisessa pääsykokeita pyritään keventämään tai niistä halutaan luopua kokonaan. Mielestäni tässä on hyviä ja huonoja puolia. Kasvatusalaa ajatellen koen, että Vakava-koe oli hyödyllinen myöhempien opintojen kannalta ja valmensi tavallaan tulevaa opiskelua varten. Ja soveltuvuuskoe on kasvatus- ja opetusalalle aivan ehdoton, eikä sitä ollakaan poistamassa.

Tänä keväänä Vakava-koe järjestetään vielä. Valmistautumisaika on loppujen lopuksi mukavan lyhyt, eikä hermoja tarvitse rasittaa kuin nelisen viikkoa. Vakava asettaa hakijat samalle viivalle, eli yo-kokelaat ehtivät aloittaa lukemisen yhtä aikaa muiden kanssa, yo-kokeiden päätyttyä. Etumatkaa ei ole tarjolla kenellekään. Jos on aiempana vuonna tehnyt Vakava-kokeen, harjoituksesta ja koetilanteen kokemisesta voi olla toki etua. Kuitenkin perinteisesti koe on yllättänyt, ja ollut eri vuosina melko erilainen. Tästä kehottaisin ajattelemaan positiivisesti: kaikilla on mahdollisuus onnistua, sillä niin valmistautumisaikaa kuin yllätyksiä on luvassa tasapuolisesti kaikille.

Mutta miksi pääsykoe on hyvä juttu? Mielestäni pääsykokeeseen valmistautuminen opettaa suunnittelua, itsenäistä opiskelua, pitkäjänteisyyttä ja paineensietoa. Parhaimmillaan tulee opittua myös alan keskeisiä käsitteitä. Pääsykokeeseen lukeminen antaa kokemuksen siitä, millaista opiskelu alalla olisi ja millaisia tutkimusaiheita se voi sisältää. Pääsykoe tutustuttaa mielestäni hakijan hyvin siihen alaan, mihin on pyrkimässä. Vakava-aineisto oli viime vuonna hyvin monipuolinen, ja sisälsi erilaisia aiheita: yksi artikkeli liittyi vahvasti opinto-ohjaukseen, yksi varhaiskasvatukseen, yksi erityispedagogiikkaan. Motivaatio voi kasvaa ihan eri tavalla kuin aiemmissa opinnoissa, sillä pääsykokeisiin lukiessa pääsee perehtymään juuri itseä kiinnostaviin asioihin.

Opiskelutaitojen oppiminen on positiivinen juttu myös. Kokeen arvostelijoille koesuoritukset kertovat siitä, kenen taidot soveltuisivat opiskeluun kyseisellä alalla. Samalla saa itsekin käsityksen siitä, mitä uusien asioiden sisäistäminen itseltä vaatii. Itsestään voi oppia uutta, huomata parhaiten soveltuvat opiskelutekniikat sekä kertaustekniikat. Vakava-kokeeseen lukiessa oppii kikkoja yksityiskohtien opetteluun sekä toisaalta laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Vakava-kokeesta mieleen tarttui myös monia käsitteitä, joihin on palattu yliopiston kursseilla. Tällöin on tuntunut mukavalta, että käsite on jo tuttu. Kuukauden pänttäämisen jälkeen Vakavan asiat nimittäin todellakin ovat pitkäkestoisessa muistissa, eikä niitä unohda. Vakavaan lukiessa oppii myös hahmottamaan tutkimusartikkeleiden rakenteen, tutkimuksen tekemisen eri vaiheita sekä määrälliseen tutkimukseen liittyviä tilastollisia termejä. Se on hyödyllistä tulevien opintojen kannalta, jolloin pääsee lukemaan lisää tutkimusartikkeleita sekä jossain vaiheessa itsekin tekemään tutkimusta.

Pääsykoeprosessi on melkein pakko aikatauluttaa, eli tehdä lukusuunnitelma ja tavoitteita itselle. Suunnittelutaitojen oppiminen ja onnistumisen kokemukset tavoitteisiin pääsyssä auttavat myös tulevissa opinnoissa, kun on käsitys itsestä opiskelijana. Opiskelijan elämässäkin on paljon kursseja ja muuta elämää päällekäin, eli suunnittelutaito on tärkeä. Pääsykoeurakan aikana stressiinkin tottuu, ja itse koetilanteessa pääsee kokeilemaan, miten hyvin pystyy toimimaan paineen alla. Opiskellessakin joskus tuntee stressiä, mutta silloin voi aina todeta, että selviää, koska pääsykokeestakin selvisi. On nimittäin ihan totta, että pääsykoe on yliopiston vaikein koe (ainakin vielä luulen niin).

Pääsykoe saa jännittää, mutta loppujen lopuksi se urakka on mahdollisuus oppia oppimaan sekä tutustua itseä kiinnostavaan tieteenalaan. Myöhemmin palaan ehkä samaan aiheeseen pohtimaan, miksi on hyvä, että soveltuvuuskokeet ovat olemassa.

-Anna

Anna

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää