• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Kuka tahansa yliopistohakija tai yliopisto-opiskelija on varmasti joskus harkinnut vaihtoon lähtemistä. Puolen vuoden tai vuoden opiskelu ulkomailla on tilaisuus, johon ei törmää joka kulmassa. Ainakin itse mietin vaihtoon lähtöä jo ennen kuin olin päässyt yliopistoon. Nyt mahdollisuus siihen on minulle käsin kosketeltavampi kuin koskaan aikaisemmin. Koen, että vaihtoon lähtemisellä pystyy irrottautua arjesta, harjoittamaan kielitaitoa, saada uusia ystäviä sekä astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Yritän saada vaihtosuunnitelmani toteutumaan niin, että lähtö olisi ensi vuoden syksynä puoleksi vuodeksi. Enää pitäisi päättää minne, mitä opiskelemaan ja menoksi! Tai niin ainakin luulin.

Opiskelijavaihdon onnistumiseksi kahdella yliopistolla täytyy olla keskeinen sopimus opiskelijoidensa vaihto-opiskeluun lähtemisestä. Helsingin yliopistolla on paljon suhteita eri puolille maailman yliopistoja, joten vaihtoehtoja on runsaasti. Kaikkialle ei kuitenkaan ole niin helppo lähteä kuin oletin. Pääasiassa opiskelijoiden oletetaan lähtemään lukemaan ulkomaille oman pääaineensa opintoja, jotta osaamistaan pystyy syventämään ja näkökulmia omasta alastaan avartamaan.

Kirjoitin aiemmin sivuaineiden merkityksestä yleisen ja aikuiskasvatuksen opiskelijalle, (Yleisen ja aikuiskasvatuksen sivuaineiden merkitys) mainitsin tekstissä myös kuinka 60 opintopisteen sivuaine on pakollinen tutkinnon suorittamiseksi. Olin elätellyt ajatusta, että pystyisin lukemaan samaa sivuainetta sekä Helsingissä, että ulkomailla ja suorittaa siten pitkän sivuaineeni. Johdantokursseja kuitenkin löytyy harvemmin englanniksi, eli kokonaan uuden aineen tai sivuaineen opiskeleminen on haastavaa. Ratkaisu kieliongelmaan tietenkin on maan kielen puhuminen, mutta itse tunnen olevani tarpeeksi itsevarma ainoastaan englanniksi opiskelemisessa. Jos siis haluan lukea sivuainetta toisesta tiedekunnasta, minun pitää valita englanninkielinen maa. Sain kuitenkin vasta myöhemmin tietää, että hakuprosessissa haettavaa ainetta pääaineena lukevat ovat ensisijalla. Muiden aineiden opiskelijoita myönnetään vaihto-opiskelupaikkoihin vain harkinnanvaraisesti. Sekä vaihto- että sivuainesuunnitelmani ovat siis nyt täysin sekaisin.

Vaihdossa suoritettavien opintojen pitää sopia omaan opintosuunnitelmaan ja ulkomailla käydyt kurssit täytyy joko lukea hyväksi tai liittää omiin valinnaisiin opintoihin. Alun perin olin haaveillut vaihto-opiskelusta Irlannissa, mutta opiskeluvaihtoehdot eivät välttämättä sovi omaan opintosuunnitelmaani tai käy yksiin niiden sivuaineiden kanssa joita olen miettinyt lukevani Helsingissä. Irlannin lisäksi olen miettinyt myös pääaineen opiskelua Skotlannissa, Englannissa ja Alankomaissa. Yleistä kasvatustiedettä tai aikuiskasvatusta pystyy tällä hetkellä lukemaan vain Euroopassa, opettajakoulutuksella on enemmän vaihtoehtoja maiden suhteen.

Olen itse etsinyt vaihtoon lähdöstä paljon tietoa, pohtinut pääni puhki ja turhautunut monien eri yliopistojen sivuja selaillessa. Pelkästään vaihtoon valmistautuminen vie paljon aikaa, opiskelijoiden odotetaan tekevän paljon itsenäistä työtä molempien yliopistojen päissä vaihdon onnistumiseksi. Uskon kuitenkin, että se on lopulta kaiken vaivan arvoista. Jos ulkomaat kiinnostavat, mutta vaihto ei välttämättä tunnu omalta, niin mainitsen tässä blogin lopussa, että ulkomaille lähteminen yliopistossa ei rajoitu ainoastaan vaihto-opiskeluun. Yliopisto järjestää myös työharjoitteluita ja lyhytkursseja ulkomailla. Ainejärjestöt sekä osakunnat tekevät myös omia opintomatkoja eri paikkoihin, jotka varmasti jäävät yhtä lailla unohtumattomiksi kokemuksiksi.

-Hilla

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Laskiaisriehan fiiliksiä 2019

Eilen vietettiin Laskiaistiistaita, mikä tarkoittaa myös opiskelijoiden laskiaisriehaa. Joka vuosi pääkaupunkiseudun opiskelijat kokoontuvat tähän aikaan Ullanlinnanmäelle...

Lue lisää