• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

 

Tällä videolla kasvatustieteiden maisteri Mia Göcer Valmennuskeskukselta kertoo yleisen kasvatustieteen sekä luokanopettajakoulutuksen opiskelusta ja kertoo VAKAVA-kokeesta sekä luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeista. Göcer on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi ja tehnyt luokanopettajan opinnot. Lisäksi hän kertoo, mitä tulisi huomioida valintakokeisiin valmistautumisessa sekä esittelee Valmennuskeskuksen valmennuskursseja.

Opiskelupaikkakunnat

Tietoa VAKAVAssa mukana olevista koulutuksista löydät valtakunnallisen kasvatusalan valintakoeyhteistyöverkostosta. Luokanopettajakoulutusta tarjotaan seuraavilla paikkakunnilla:

  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto (Joensuu sekä Savonlinna)
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto (sekä Rauma)

Yleistä kasvatustiedettä voi opiskella seuraavilla paikkakunnilla:

  • Helsingin yliopisto (yleinen ja aikuiskasvatustiede)
  • Jyväskylän yliopisto (yleinen ja aikuiskasvatustiede)
  • Lapin yliopisto (yleinen, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus)
  • Turun yliopisto (yleinen, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka)
  • Lisäksi: Itä-Suomen (Joensuu), Oulun ja Tampereen yliopistot eivät ole mukana VAKAVAssa vaan niissä on omat valintakoemateriaalinsa

Mitä on yleisen kasvatustieteen opiskelu?

Yleisen kasvatustieteen opiskelijat eivät valmistu luokanopettajiksi tai lastentarhaopettajiksi. Sen sijaan se antaa kokonaiskuvan kasvatuksen ja koulutuksen kenttään koko ihmisen eliniän ajan varhaislapsuudesta vanhuuteen asti. Opiskelija voi suuntautua esimerkiksi oppimisvaikeuksiin tai aikuiskasvatukseen. Aikuiskasvatustiede painottuu aikuisten koulutukseen, kehitykseen sekä muutokseen. Pääaineen valinnan ajoitus vaihtelee yliopistoittain. Kasvatustiede on poikkitieteellinen ala, joten siinä hyödynnetään esimerkiksi sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa sekä psykologiaa.

Kasvatustietelijöitä työllistyy niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Kasvatustieteellistä osaamista arvostetaan esimerkiksi järjestöissä, oppilaitoksissa sekä yrityksissä – kasvatustieteilijä toimii tavallisesti asiantuntija-, suunnittelu-, johtamis- tai koulutustehtävissä. Tyypillisiä ammattinimikkeitä kasvatustieteilijälle ovat esimerkiksi tutkija, koulutussuunnittelija, koulutuskoordinaattori, koulutuspäällikkö, henkilöstösuunnitelija sekä henkilöstön kehittäjä.

Opiskelu luokanopettajaksi

Luokanopettajaksi opiskellessa valmistutaan kasvatustieteen kandidaatiksi (180op) sekä kasvatustieteen maisteriksi (120op), mikä tekee yhteensä 300 opintopistettä. Pääaineeksi valitaan kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Opiskeluissa käydään läpi monialaisten aineiden opiskelua, mikä tarkoittaa peruskoulussa opetettavia aineita. Lisäksi opintoihin kuuluu opetusharjoittelua, opetuksen seurantaa, sivuaineiden teko sekä yleisopintoja. On myös mahdollista opiskella aineenopettajaksi, joka tekee kelpoiseksi opettaa luokka-asteilla 7-9, mikäli henkilöllä on lisäksi vähintään 60 aineopinnot peruskoulussa opetettavassa aineessa. Opiskelut koostuvat luennoista, läsnäolopakollisista pienryhmäharjoituksista, ryhmätöistä, tenteistä, kirjapaketeista, oppimispäiväkirjoista, harjoitteluraporteista sekä opinnäytetyöstä.

Luokanopettajien työllisyystilanne on hyvä, sillä tarve kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 viikkotuntia, minkä lisäksi opettaja suunnittelee tunnit. Luokanopettajat voivat työllistyä myös opetustöihin, kouluhallinnon tehtäviin (esimerkiksi suunnittelemassa opetussuunnitelmia) sekä suunnitteluun.

VAKAVA - mikä se on?

VAKAVA tarkoittaa valtakunnallista kasvatusalojen valintayhteistyötä. Siihen osallistuu Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen sekä Turun yliopistot. Vuonna 2014 VAKAVAssa on ollut mukana 34 kasvatusalan koulutusohjelmaa. Kaikilla on mahdollisuus osallistua ensimmäiseen koevaiheeseen, joka on VAKAVA -kirjallisuuskoe – mikäli valintakokeeseen kuuluu myös soveltuvuusosuus, kirjallisen VAKAVA -kokeen pistemäärä sekä hakujärjestys ratkaisevat, minkä yliopiston soveltuvuuskokeeseen hakija pääsee. Hakija voi saada kutsun vain yhteen luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeeseen.

Tohtori Pekka Räihän mukaan Vakava mittaa akateemista kyvykkyyttä, eikä välttämättä soveltuvuutta opettajan ammattiin. Se erottelee motivoituneet hakijat: siinä on keskeistä asioiden ymmärtäminen mutta myös yhtä lailla asioiden pikkutarkka opettelu. Sisällön opiskeluun on varattu melko vähäisesti aikaa. Monivalinnalla ei pääse erottautumaan kokeessa – siksi soveltuvuuskoe on sisäänpääsyn kannalta tärkeä!

VAKAVA-koe on monivalinta-/väittämäkoe. Tehtäviä on vaihdellen 50-100, ja kaikkiaan VAKAVAssa on noin 200-240 vastauskohtaa. Aikaa on noin 30-40 sekuntia per vaihtoehto. Tehtävät ovat kyllä/ei-vaihtoehtoja, monivalintoja, joissa voi olla yksi tai useampi oikea vaihtoehto, yhdistä ajattelija ja teoria -tyyppisiä, väitteitä artikkeleista, taulukoita/kuvia tai pieniä aineistotehtäviä, joista on soveltavia kysymyksiä.

Soveltuvuuskokeet vaihtelevat opiskelupaikkakunnittain. Soveltuvuuskokeet sisältävät mm. haastatteluja, osaamisnäyte sekä toiminnallisia ryhmätehtäviä. Haussa voi saada paikkakunnasta riippuen lisäpisteitä esimerkiksi taito- ja taideaineiden diplomeista.

Mitä soveltuvuuskokeessa arvioidaan?

Soveltuvuushaastattelussa voidaan kysyä esimerkiksi seuraavia asioita: Miksi olet täällä? Millainen koulu on sinusta viiden vuoden päästä? Miten opettajan tulisi vastata näihin haasteisiin? Kenellä on kasvatusvastuu? Miksi haet meille, etkä toiseen yliopistoon? Aineistopohjaisessa ryhmätilanteessa aiheita ovat esimerkiksi kuinka käsitellä kuolemaa lasten kanssa, vanhempien kiire työelämässä sekä seksuaalikasvatus. Psykologisessa kyselylomaketestissä mitataan mm. tunne-elämäpohjaisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi ujouteen tai rohkeuteen.

Vanhoihin valintakokeisiin voi tutustua osoitteessa www.helsinki.fi/vakava

VAKAVA-kokeeseen valmistautuminen valmennuskurssin avulla

VAKAVA -kokeeseen on lyhyt valmistautumisaika. Asiasisältö täytyy sekä ymmärtää että muistaa hyvin – kokeessa ei riitä, että asia on ainoastaan ymmärretty, vaan se täytyy myös osata ulkoa tarkkaan. Valmennuskeskuksen tarjoamilla valmennuskursseilla opetetaan haastavien artikkeleiden käsitteistö sekä ymmärtäminen. Valmennuskeskus ohjaa myös hyvään ajanhallintaan, mikä on äärimmäisen tärkeää hakuprosessissa. Kurssilla harjoitellaan myös koetilannetta sekä ajanhallintaa: pääsykokeessa on vähän aikaa kysymystä kohti – rutiini auttaa suoriutumaan onnistuneesti tositilanteessa. Kurssilla opitaan käyttämään myös sujuvasti vastauslomaketta. Valmennuskeskus tarjoaa sinulle varmuutta ja oppimisen seurantaa luentojen, ryhmäkeskusteluiden, esimerkkien, tehtävien sekä kokeiden avulla. Opettajat ovat asiantuntevia ja innostavia, joilta voi kysyä artikkeleiden vaikeita kohtia.

Valmennuskurssilla opetetaan myös kuinka valmistautua soveltuvuuskokeeseen. Soveltuvuuskoe on monelle täysin uusi tilanne ja koeasetelma – lyhyessä ajassa on osattava tuoda omat parhaat puolensa esiin vakuuttavasti. Valmennuskurssilla tehdään paljon erilaisia tilanneharjoituksia, jotka sisältävät oman opettajuuden pohdintaa ja luovat itsevarmuutta sekä oman roolin tunnistamista ryhmätilanteessa – valmennuskurssilla ei laiteta sanoja suuhun vaan opetetaan tuomaan omat mielipiteet ja ajatukset esiin erilaisista näkökulmista.

Lue lisää osoitteesta www.opettajakoulutus.fi

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Laskiaisriehan fiiliksiä 2019

Eilen vietettiin Laskiaistiistaita, mikä tarkoittaa myös opiskelijoiden laskiaisriehaa. Joka vuosi pääkaupunkiseudun opiskelijat kokoontuvat tähän aikaan Ullanlinnanmäelle...

Lue lisää