• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

Tulen käsittelemään muutamassa seuraavassa postauksessa luokanopettajaksi opiskelemista ja kirjoitan tätä nyt Helsingin yliopiston opiskelijana. Aluksi kerron eri suuntautumisvaihtoehdoista: tällä kerralla käsittelen tarkemmin luokanopettajiaopiskelijoita, joiden pääaineena on kasvatustiede, myöhemmillä kerroilla kerron kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoista sekä monikulttuurisesta suuntautumisvaihtoehdosta.

Tänä syksynä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistossa aloitti yhteensä lähes 700 uutta ja innokasta luokanopettajaopiskelijaa. Helsingin yliopiston luokanopettajankoulutukseen valittiin 120 hakijaa ja valintavaiheessa heillä oli kolme suuntautumisvaihtoehtoa: pääaineena joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia tai suuntautuminen monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen. Opiskelijoista vähintään 90 opiskelee kasvatustiede pääaineenaan, enintään 10:llä opiskelijalla kasvatuspsykologia on pääaineena ja enintään 20 opiskelijaa valitaan monikulttuuriseen luokanopettajan koulutukseen.

Kuulun itse enemmistöön, eli pääaineeni on kasvatustiede. Hakuvaiheessa suuntautumisvaihtoehdot piti asettaa järjestykseen: mitä opiskelisin mieluiten ja miksi. Valinnalle minulla ei ollut oikeastaan mitään erityisiä perusteluja, enkä missään nimessä kokenut, etten olisi halunnut opiskella mitään muuta kuin kasvatustiedettä pääaineenani. Monille kuitenkin voi olla jo nyt selvää, että haluaisi suuntautua monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen tai haluaisi opiskella kasvatuspsykologiaa pääaineenaan, sillä painotus tietysti näkyy opinnoissa. Kertoessani näistä suuntautumisvaihtoehdoista myöhemmin saatte toivottavasti uutta perspektiiviä ja ehkä innostutte jommasta kummasta!

Luokanopettajan opinnot kestävät keskimäärin viisi vuotta ja ensiksi opiskelija suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (180 op) ja jatkaa siitä opintoja valmistuen lopulta kasvatustieteen maisteriksi (120 opintopistettä). Tämän lisäksi opintoja voi myös jatkaa, jos haluaa esimerkiksi väitellä kasvatustieteen tohtoriksi. Tuo mainitsemani viisi vuotta ei siis ole mikään sääntö, vaan joku voi suorittaa opinnot vaikka 3,5 vuodessa ja joku taas 7 vuodessa, riippuen aina omasta elämäntilanteesta ja siitä haluaako esimerkiksi juuri jatkaa kasvatustieteen tohtorin opintoihin.

Luokanopettajan opintoihin kuuluu ensimmäisenä vuonna yleisopintoja, pääaineopintoja sekä ainedidaktisia opintoja. Ensimmäiset praktikumiopinnot ajoittuvat kolmannelle vuodelle ja käytännössä ne tarkoittavat siis harjoittelujaksoja.

Ainedidaktisia opintoja voi kuulla kutsuttavan myös monialaisiksi opinnoiksi ja näihin kuuluu mm. äidinkieli, matematiikka, käsityö, biologia ja liikunta. Ainedidaktiset opinnot suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ainedidaktisten opintojen kursseilla mm. päivitetään omia aineenhallintataitoja (eli palautellaan mieleen sanaluokkia, jakokulmaa ja silmukoiden luomista) perehdytään opetussuunnitelmaan ja ennen kaikkea harjoitellaan parhaita tapoja opettaa oppilaille näitä asioita. Pääpaino opinnoissa on didaktiikalla, eli sillä, miten opetetaan.

Luokanopettajaopiskelija suorittaa ainedidaktisten opintojen perusosat kaikista peruskoulussa opetettavista aineista. Tämän jälkeen hän valitsee osasta näistä aineista valinnaisia osia, joilla voi vielä syventää osaamistaan. Lisäksi opiskelija voi perehtyä vielä enemmän haluamaansa aineeseen sivuainevalintojensa kautta. Vaikka siis opiskelet Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, voit valita sivuaineopintoja vapaasti esimerkiksi Helsingin yliopiston muista tiedekunnista.

Tällaisen paketin jälkeen toivotan rentouttavaa viikonloppua, ensi viikolla palaillaan!

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää