• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

Vielä olisi neljä lomapäivää jäljellä. Ne kuluvat töissä, tentteihin lukiessa sekä ainejärjestön uuden hallituksen kokouksessa ja vaihtokaronkassa. Paljon ohjelmaa siis tiedossa!

Ensi viikon maanantaina alkaa siis kolmas periodi. Omalla kohdallani kevät starttaa kahdella tentillä, toinen on matematiikasta ja toinen oppilaantuntemuksen kurssin ryhmätentti. Meillä ei vielä syksyllä ollut ryhmätenttejä, joten saa nähdä mitä on edessä. En vielä tiedä saammeko esimerkiksi valita etukäteen ryhmän, jossa tentin teemme. Tällöinhän olisimme voineet vaikka jakaa lukualueen neljään osaan niin, että jokaisella olisi ollut oma asiantuntijuusalueensa.

Oppilaantuntemuksen kurssi kestää kolmannen periodin ajan. Siihen kuuluu siis kirjatentti nyt heti kurssin aluksi. Tenttikirja käsittelee itsetuntoa, emootioita, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta. Lukemani perusteella se antaa myös tosi konkreettisia ohjeita esim. huonon itsetunnon tunnistamiseen.

Kurssiin kuuluu sekä luentoja, että pienryhmätunteja. Tämän lisäksi teemme kouluihin havainnointikäyntejä noin neljän hengen ryhmissä. Havainnointikäyntejä pääkaupungissa järjestetään Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululle, missä on luokat alakoulusta lukioon. Viikin normaalikoulu tulee myös olemaan useimmille HY:n luokanopettajaopiskelijoille harjoittelukoulu.

Havainnoinnin tarkoituksena on mm. tutustua luokkaan ja sen sisäisten sosiaalisten suhteiden muodostumiseen sekä erilaisten piirteiden ja roolien esiintymiseen oppilaissa. Käytännössä istumme luokassa tarkkailemassa oppi- ja mahdollisesti myös välituntien kulkua mainitsemistani näkökulmista. Saimme kurssin vetäjältä lomakkeita ja taulukoita, jotka antavat suuntaa sille, mitä meidän tulee ottaa huomioon. Lopuksi kirjoitamme raportin havainnointimme, muistiinpanojemme sekä kahden eri kirjan pohjalta. Havainnoinnin ja raportoinnin voi suorittaa joko yksin tai pareittain, me päätimme oman ryhmäni kanssa tehdä pareittain, kun meitä oli sopivasti neljä ja olimme jo syksyllä käyneet yhdessä siinä luokassa, jonne olemme jälleen menossa havainnoimaan.

Oppilaantuntemuksen tenttikirjassa puhutaan myös itsetunnosta, sen kehittymisvaiheista ja siitä, mikä siihen vaikuttaa ja miten se näkyy ulospäin. Lapsen ensimmäiset kouluvuodet ovat merkittäviä niin itsetunnon kehityksen, kuin perustaitojen oppimisen kannalta. Olen viime aikoina keskustellut eri ihmisten kanssa paljon sijaisuuksista, opiskelemisesta ja lopullisesta työstä pätevänä opettajana. Uskon, että jokaisella teistä on myös mielessänne ainakin yksi muisto huonosta opettajasta tai asiattomasta menettelytavasta. Itse olen joutunut todistamaan pientä henkistä väkivaltaa (,joka on varmasti vaurioittanut nuoren oppilaan itsetuntoa), julkista nöyryytystä sekä nähnyt, kun oppilaita on heitetty märällä taulusienellä, mikä on missä tahansa tilanteessa täysin perustelematonta.

Edellämainitsemani seikat huomioonottaen haluan kuitenkin sanoa, että olen ylpeä ainakin tämänhetkisestä opettajankoulutuksesta Suomessa. Täällä opettajan tutkinto on maisteritasoinen ja yleinen arvostus opettajia kohtaan on huomattavasti korkeampaa kuin monissa muissa maissa. Tosin tässäkin olen viime vuosien aikana huomannut muutoksen tuulia, oppilasaines on muuttunut merkittävästi omista alakouluvuosistani, vaikkei niistäkään ole edes kymmentä vuotta. Nämäkin syyt saavat minut vain korostamaan koulutuksen merkitystä. Opettajalla on valtava vastuu, eikä työtä voi missään vaiheessa tehdä vasemmalla kädellä, sillä vaikutukset voivat näkyä oppilaassa todella pitkälle. Opettajan täytyy toimia pitkälti oppilaan taitojen ja henkisten ominaisuuksien ehdoilla, eikä antaa oman persoonansa vaikuttaa siihen, miten oppilaitaan kohtelee. Empaattisilla ja monipuolisilla opettajilla parannetaan myös kouluviihtyvyyttä. Satuin kuulemaan parisen viikkoa sitten eräästä henkilöstä, joka oli hieman haaveillut luokanopettajan työstä. Yliopisto-opiskelu ei häntä ilmeisesti kiinnostanut, mutta hän tiesi Snellman-korkeakoulusta, jonne tunku ei ole yhtä kova kuin Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutukseen, mutta joka pätevöittää toimimaan mm. luokanopettajana steinerkouluissa. Lopuksi hän tokaisi, ettei oikein samaistu siihen ideologiaan, mutta sehän nyt on ihan sama mitä kautta luokanopettajaksi pääsee. Voitte varmaan kuvitella mitä mieltä olin tästä… Mikä tällaisia opiskelijoita motivoi? Pitkät kesälomat ja kivat työajat, vai itse opiskelu ja opettamisen asiantuntijaksi tuleminen?

Tästä riittäisi ajatuksia vielä paljonkin, aihe tuntuu tällä hetkellä todella tärkeältä. Ehkä sisäinen opettajaidentiteetti alkaa nostaa jo päätään…

Ajatusrikasta loppuviikkoa kaikille!

Heidi

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Laskiaisriehan fiiliksiä 2019

Eilen vietettiin Laskiaistiistaita, mikä tarkoittaa myös opiskelijoiden laskiaisriehaa. Joka vuosi pääkaupunkiseudun opiskelijat kokoontuvat tähän aikaan Ullanlinnanmäelle...

Lue lisää