• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

Tänään ajattelin kirjoitella teille noista sivuainevaihtoehdoista. Osaan nyt valitettavasti kertoa tarkasti vain Helsingin yliopiston luokanopettajankoulutuksen vaihtoehdoista, mutta uskoisin, että nämä samat asiat pitävät paikkaansa (pienin käytännön muutoksin) myös muilla paikkakunnilla. Jotkut sivuainevaihtoehdot riippuvat tietysti siitä, millä paikkakunnilla tiettyjä koulutuksia järjestetään. Helsignissä on periaatteessa hyvä tilanne, kun pääkaupunkiseudulla on myös Aalto-yliopisto (uusi yliopisto, jossa on yhdistettynä vanha TaiK eli Taideteollinen korkeakoulu, TKK eli Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä sekä Kauppakorkeakoulu) sekä myös Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia.

Luokanopettajaksi kouluttautuvia on kannustettu nyt ainakin parin viime vuoden ajan opiskelemaan itselleen nk. laaja sivuaine. Käytännössä se on vähintään 60 opintopisteen kokonaisuus (ajassa noin yksi lukuvuosi) ja jos sen suorittaa jostakin peruskoulussa opetettavasta aineesta (äidinkieli, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede, terveystieto, kotitaloustiede, historia, uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta, käsityötiede, kuvataide, musiikka, ruotsi, englanti, ranska, saksa), niin se antaa pätevyyden opettaa ainetta myöd yläasteella. Tämä pätevyys tulee vielä tulevaisuudessa nostamaan palkkaa entisestään, sillä se suhteutetaan lähemmäs aineenopettajan palkkaa. Matematiikka ja äidinkieli ovat kuitenkin sellaisia, että niitä pitää lukea 120 opintopistettä aineiden laajuuden takia. Äidinkieli käsittää kaksi osa-aluetta, äidinkieli ja kirjallisuus ja kokonaisuuteen kuuluu siis 60 opintopistettä molemmista aihealueista. Mikäli siis mielisit päteväksi yläkoulun äidinkielen tai matematiikan opettajaksi, sinun on luettava koko 120 opintopistettä.

Melkein kaikkia peruskoulussa opiskeltavia aineita voi opiskella Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa. Esimerkiksi vaikka juuri tuö Äidinkieli ja kirjallisuus on sellainen, että voit opiskella perusopinnot (25 opintopistettä) tuolla meidän laitoksellamme ja sitten hakea aineopintoihin Suomen kielen laitokselle (muistaakseni se on humanistisessa tiedekunnassa..?)

Jotkut opinnoista ovat kuitenkin sellaisia, että ne suoritetaan kokonaisuudessaan, eli perusopintoja myöten jossain toisessa tiedekunnassa/jollain toisella laitoksella. (Tiedekunta on siis laajempi käsite ja yhdessä tiedekunnassa on aina sille alalle kuuluvia laitoksia. Meidän tiedekuntamme on Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja sen alle kuuluvat mm. kasvatustieteet, psykologia ja puhetieteet) Koskaan ei kuitenkaan tarvitse opiskella sivuaineena peruskoulussa opetettavia aineita. On mahdollista opiskella vaikka sosiaalityötä, sosiaalipolitiikkaa, nuorisotutkimusta, jotain oikeustieteisiin liittyvää, ja niin edelleen. Vaihtoehtoja on ihan hirveästi. Helsingin yliopistossa pääsee ”sukkuloimaan” juuri sivuaineiden kautta ja varmaan ainoa, mikä saattaa jarruttaa opintoja muilla laitoksilla on niiden suosio ja tasokokeet, jotka järjestetään suosituimmilla laitoksilla. Tosi suosittu sivuaine on esimerkiksi erityispedagogiikka, johon haetaan mm. osallistumalla tasokokeeseen. Se on varmaan aika tavallisen tentin kaltainen ja saattaa myös sisältää haastatteluosion.

Sitten on myös niitä opintoja, joita Helsingin yliopisto ei järjestä. Sellaisia opintoja, jotka suoritetaan jossain muussa yliopistossa, kutsutaan JOO-opinnoiksi (Joustava Opiskelu). Tällaisia ovat kuvataiteen aineenopettajan opinnot, musiikin aineenopettajan opinnot, liikunnan aineenopettajan opinnot sekä jotkut TKK:lla järjestettävät kokonaisuudet. Niihin haetaan syksyisin ja keväisin ja niissä hakuprosessi saattaa olla vaativampi ja pitkäkestoisempi. Kuvis on aina todella suosittua ja OKL on tehnyt TaiK:in kanssa sopimuksen kiintiöistä. Käytännössä siis vaihtuvuus on yhtä suuri, eli jos TaiKista tulee meille yksi opiskelija, niin meiltä pääsee TaiKiin vain yksi opiskelija. Viime vuonna hakijoita taisi olla kaiken kaikkiaan noin 15, eli karsintaa tapahtuu.

Lisäksi liikunta ja tekninen työ taitavat olla sellaisia, että niistä ei ainakaan joka vuosi järjestetä aineopintoja meidän laitoksellamme. Liikunnan laajan sivuaineen voi opiskella Jyväskylässä, mutta varmaan arvasittekin, että myös sinne on tilastollisesti vaikea päästä. Tekninen työ järjestetään Raumalla ja sinne hakemisesta en osaa tarkalleen sanoa. Tännekin kaavaillaan kuitenkin teknisen työn laajan sivuaineen opiskelumahdollisuutta ja uskonkin, että se on tulevaisuudessa mahdollista suorittaa Helsingissä.

Tässä nyt oli varmaan tällaisena pikapakettina kaikki! Vielä varmaan voisin sanoa sen, että on myös mahdollista opiskella itselleen lukio-opettajan pätevyys jostain aineesta. Niitä opintoja pitää syventää lisää ja muistaakseni ainetta on opiskeltava 120 opintopisteen verran. Äidinkielessä ja matematiikassa taas pitää syventää vielä lisää jo sen olemassaolevan 120 opintopisteen verran, mutten muista kuinka paljon niitä pitää lukea, jotta saisi opettaa myös lukiossa.

Nämä kaikki tiedot ja paljon muuta tulee teille vielä moneen kertaan opintojen jo alettua. Jos on jo olemassaolevia kokonaisuuksia, niin niitä hyväksiluetaan, mikäli ne ovat enintään kymmenen vuotta vanhoja. Voit siis suorittaa avoimessa jo joitain sivuaineita valmiiksi. Joillain saattaa myös olla entinen tutkinto taustalla (vaikka biologiasta tai musiikista) ja niistäkin opinnoista saa hyväksiluettua itselleen sivuaineen.

Tällaista nyt sunnuntain ratoksi! Ihanaa joulun ja lumenodotusta, palaillaan taas ensi viikolla :)

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää