Teiltä tuli tosi kiva idea, että kirjottelisin kurssivalinnoista ja luokanopeopiskelijan lukujärjestyksestä. Tämä taitaa nyt päteä vain ihan harvoissa paikoissa, olen nimittäin ymmärtänyt, että muualla opiskelijoilla on paljon suurempi vastuu opintojensa suunnittelusta.

Uusille opiskelijoille jaetaan heti orientoivalla viikolla The Opintopolku. Sitä noudattamalla saat maisterin paperit ulos viidessä vuodessa. Yhden lukuvuoden aikana on neljä periodia, eli syksyllä kaksi ja keväällä kaksi ja niiden välissä kuukauden mittainen joululoma.

Kursseille ilmottaudutaan aina syksyllä sekä kevään kursseille marras-joulukuussa. Opintopolkuun on esimerkiksi katsottu pakollisten kurssien suoritusajankohdat (lähinnä pari ekaa vuotta, sen jälkeen valinnaisuus taas kasvaa), joten omien okintojen suunnittelu on periaatteessa tosi helppoa. Alkusyksystä ilmottaudutaan 1.ja 2. periodin kursseille, talvella 3. ja 4. periodin kursseille.

Opintojen alussa teidät jaetaan tutorryhmiin ikänne ja mahdollisten aiempien opintojen mukaan. Jokaisella tutorryhmällä on oma kirjaintunnus (A-G). Myös opetusryhmät on merkitty samoilla kirjaintunnuksilla ja opiskelijoita kannustetaan valitsemaan kaikilla kursseilla esim. A-ryhmän opetusta, jotta pakolliset ryhmätunnit eivät mene päällekkäin.

Käytännössä kursseille ilmottaudutaan netissä omillayliokiston tunnuksilla, mutta sen läpikäyminen ei ole vielä oleellista :)

Säännöllistä lukujärjestystä teillä ei varmaan tule olemaan ollenkaan, sillä jollain viikolla esim. kemiaa saattaa olla tiistaiaamupäivänä, toisella taas perjantaina iltapäivästä. Pääasiassa kuitenkin pari ekaa vuotta on aika koulumaista opiskelua. Jotkut päivät saattavat olla täyttä paahtamista aamukahdeksasta iltaan asti, toisina päivinä sinulla saattaa olla yksi ryhmäkerta, joka kestää enintään 2 tuntia. Kotona ehtii siis käydä opintojen ohessa, mikäli asuu lähellä kampusta!

Jos vielä opintoihin lisää ainejärjestö- tai harrastetoimintaa, niin kannattaa varautua satunnaisiin iltamenoihin ja ”kotiläksyihin”. Kokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa ja aina oman vastuualueen mukaan tulee kiireisempiä kausia, kun vaikka järjestetään tapahtumia, laaditaan talousarviota tai muuta vastaavaa. Kuitenkin varmaan paras aika lähteä mukaan järjestötoimintaan ovat ekat kolme vuotta, sillä sen jälkeen alkavat gradu, sivuaineet ja harjoittelut painaa päälle.

Tässä nyt oli ainakin pintaraapaistuna vähän aiheesta. Kyselkää, jos haluaisitte tarkennusta johonkin!

Ihanaa joulunodotusta,

Heidi

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Tehokkaita opiskeluvinkkejä!

Pääsykokeiden luku-urakkaan valmistautuminen on alkanut. Lisäksi moni saattaa kaivata opiskeluvinkkejä myös ihan perusopiskeluarkeen. Tässä postauksessa jaan 5 tehokasta...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Opiskelijavaihdossa Islannissa

Vietin kevätlukukauden vaihto-oppilaana Pohjois-Islannissa, Akureyrin kaupungissa (20 000 asukasta). Lähdin kuuden kuukauden Erasmus-vaihtoon kotiyliopistostani Turun yliopistosta Akureyrin yliopistoon...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Mikä ihmeen kandi?

Viime kevään suurin opintosaavutukseni oli kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Ajattelinkin tässä postauksessa kertoa siitä, mikä kanditutkielma on ja kuinka se omalla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Miksi valmennuskurssille?

Tarvitaanko yliopistoon pääsemiseksi valmennuskurssia? Tätä kysymystä moni hakija varmasti pyörittelee ennen valmistautumista pääsykokeisiin. Vastaus pähkinänkuoressa...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

My week

Heippa! Olen nyt siirtynyt harjoittelussani yläkouluosuuteen. Ajattelin, että viime kertaisen My day:n lisäksi olisi kiva kuvata laajemmin harjoittelun koostumista ja kuinka muut opintojutut...

Lue lisää